Piip­po­las­sa lau­let­tiin yötä myöten

Kun Suomen lippu perjantaina kello 18.00 nostetaan salkoon, pääsee kansa järjestävien tahojen edustajien puheenvuorojen jälkeen laulamaan. Ja kun laulumaratonilla ollaan, Haapaveden kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtaja Marjaana Säilykin tuo tapahtumaan tervehdyksensä laulaen.

Tunnelma kutsui. Martta Lampista laulumaratonilla viehättivät kaikki ne vanhat, kuoroajoilta tutut laulut ja yhdessä laulamisen tunnelma.
Tunnelma kutsui. Martta Lampista laulumaratonilla viehättivät kaikki ne vanhat, kuoroajoilta tutut laulut ja yhdessä laulamisen tunnelma.
Kuva: Anneli Laukkanen

Kun Suomen lippu perjantaina kello 18.00 nostetaan salkoon, pääsee kansa järjestävien tahojen edustajien puheenvuorojen jälkeen laulamaan. Ja kun laulumaratonilla ollaan, Haapaveden kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtaja Marjaana Säilykin tuo tapahtumaan tervehdyksensä laulaen.

Pikkuhiljaa muualta tulleiden kulkuneuvot täyttävät lähitienoon, ja teltalta kaikuivat ikivihreät sävelet voimallisen laulun kera.

Piippolan vaarin laulumaraton on vuosien saatossa ottanut oman paikkansa alueen kesäjuhlien joukossa ja siitä on yhdentoista vuoden kuluessa kehittynyt perinteitä vaaliva, eri-ikäisten yhteinen tapahtuma.



Muistojen musiikki soi


Monet seudulta aikoinaan poismuuttaneet sovittavat sukulointimatkansakin kotiseudulle juuri laulumaraton-viikonlopulle. Tapahtumaan tullaan tarkoituksella, mutta kulkeudutaan myös aivan sattumalta.

Rovaniemeläiset Paavo Haapalainen ja Mirja Komonen eivät paikkakunnalle sukuloimaan lähtiessään tienneet tapahtumasta mitään.

"Ennen tänne lähtöämme pyysimme Piippolan kunnasta esitteitä ja niistä näimme, että täällä on tällainen tapahtuma. Tämähän on todella mukava, täällä on välitön tunnelma ja mukavaa, vetävää musiikkia", Komonen ja Haapalainen juttelevat.

"Kyllä me täällä aika myöhään aiomme olla laulamassa ja tulemme tänne myös huomenna", Haapalainen ja Komonen lupaavat.

Ilta hämärtyy, väki teltassa vaihtuu, rytmit muuttuvat countrysta tangoon, ja aamu valkenee karaoken tahtiin. Yön aikana väki vähenee, väsyneimmät käyvät kotona nukkumassa, mutta laulajia riittää aamuun saakka.

Aikoinaan pitkän päivätyön Piippolan kunnansihteerinä tehnyt ja Piippolan Muorin arvonimen vuonna 1990 saanut Martta Lampinen istahtaa teltan penkille ja saa laulumaratonin järjestelyvastaavalta, Seija Hankoselta kaksi valmiiksi painettua lauluvihkosta käteensä.

"Nuoresta saakka olin vuosikymmeniä laulamassa Piippolan kuoroissa. Ensin ajattelin, että käyn vain tuossa teltan ulkopuolella kuuntelemassa, mutta tämä musiikki kutsui istahtamaan. Täällä laulumaratonilla lauletaan niitä kuoroajoilta tuttuja kauniita lauluja joita yhä mielelläni laulan", Lampinen toteaa.

Laulumaratonille tullaan kerran ja tullaan seuraavana kesänä, tuttuus ja perinteet vetävät.

Perinteet näkyvät myös esiintyjäkaartissa. Oulun läänin entinen maaherra Ahti Pekkalakin nousi perjantai-iltana Piippolan vaarin laulumaratonin esiintyjälavalle jo kymmenennen kerran. Taustavoiminaan Violakuoro, sekä kolme paikallista soittajaa Pekkala lauloi, laulatti ja nostatti tunnelmaa leppoisalla juttelulla.

Lauantaiaamun pienen tauon jälkeen teltta oli lasten, ja illalla varsinaisen laulumaratonin päätyttyä vuorossa olivat nuoret ja discomeininki. Piippolan tapahtumaviikonloppu päättyy sunnuntaina kotiseutujuhlaan Viitainahon museoalueella.

Ilmoita asiavirheestä