Piippola on pannut haisemaan Reporahojaan. Kun sen tilille napsahti seitsemän vuotta sitten Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä 2,9 miljoonaa, nyt tilin saldo on enää 850 000 euroa.
"Yksi kolmannes on mennyt kunnalle elintärkeän Piippolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen laajennukseen, toinen muihin investointeihin ja kolmas on jäljellä", Piippolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Laukkanen (kesk.) sanoo.
Koulun laajennuksen lisäksi rahoilla on muun muassa päällystetty teitä, tehty katuvaloja, korjattu rakennuksia ja kehitetty Suomen maantieteellistä keskipistettä Leskelää, vaikka välissä kiisteltiin Kärsämäen kanssa keskipisteen paikasta.
Laukkanen on tyytyväinen, vaikka rahat ovat huvenneet vähiin. "Olemme saaneet paljon aikaan. Kaikki on käytetty välttämättömiin investointeihin", hän sanoo.
Rahoista ei ole jatkossa enää paljon turvaa. "Lähivuosina emme pysty investoimaan paljon ollenkaan", Laukkanen sanoo. Viisi seutukunnan kuntaa on aloittanut liitosneuvottelut. "Paras-hankkeen mukainen tiivistetty yhteistyö tai kuntaliitos antaa meille mahdollisuuksia", Laukkanen luottaa.
Paljon apua ei ole toisen liitosneuvottelukunnan, Pulkkilankaan Reporahoista, joita on jäljellä enää 1,5 miljoonaa. Kaleva selvitti Revon Sähkön osakkeita myyneiltä kunnilta, miten rahoille on käynyt, ja mitä niillä on saatu aikaan. Neljän kyselyyn vastanneen kunnan salkun arvo on suurempi kuin mitä ne saivat vuonna 1999. Kyselyyn vastasi 11 kuntaa osakkeitaan myyneistä 20 kunnasta.
Rantsilaan on rahoilla noussut muun muassa Gananderin koulu ja liikuntahalli, Oulaisissa rahoja on käytetty teollisuushalliin sekä Juho Oksan kouluun ja yläasteelle. Hailuoto on laajentanut ja korjannut Saarenkartanon palvelutalon ja Merijärvi rakentanut muun muassa teollisuustiloja ja liikuntasalin. Nivala suurhanke uimahalli Uikko on noussut Reporahoilla ja Vihanti on remontoinut rahoilla muun muassa palvelukeskuksen ja yläaste-lukion.
Haapajärvi on antanut Flextronicsille yrityslainan, peruskorjannut yläastetta sekä maksanut kehitysyhtiönsä lainojen lyhennyksiä ja korkoja. Kalajoki maksoi rahoilla velkoja heti viisi miljoona, mutta ei ole sen jälkeen kajonnut rahoihin. Rantsila puolestaan vähensi velkojaan 350 000 eurolla.
Nuukin on ollut Pyhäjoki, joka on käyttänyt rahoista vain 350 000 euroa. Hailuoto on tulouttanut käyttötalouteen rahastojen tuoton, joka on noin 120 000 euroa vuodessa.
Oulaisten kaupunki antoi aikoinaan 11,3 miljoonan euron potistaan Gyllenbergin, Nordean ja Opstockin hoidettavaksi jokaiselle 3,5 miljoonaa. Osakkeiden osuus saa vaihdella 0--30 prosentin ja korkoinstrumentit 70--100 prosentin välillä. Oulaisissa salkkujen keskivuosituotto on ollut 6,2 prosenttia.
"Sijoituksia kannattaa pitää niin kauan kuin niiden tuotto on suurempi kuin lainojen korot", kaupunginkamreeri Hannu Kaartinen teroittaa. Kurssien ennakoiminen vain on vaikeaa. Siksi pääpaino on vakaammissa korkorahastoissa.
Suomen ylivoimaisesti velkaantuneimman kunnan, Rantsilan sijoitussalkku on 6,2 miljoonaa euroa. Jos kunta möisi salkkunsa nyt, ranttisten velka miltei puolittuisi, mutta silti kunta säilyisi aivan velkatilastojen kärkipäässä.