Vuosi 2005 kuluu Piippolassa Kairanmaan alueen merkittävimmän ja valtakunnallisestikin huomattavan kirjailijan, Pentti Haanpään juhlavuoden tapahtumissa.
Koko vuoden kestävän valtakunnallisen koulutus- ja kulttuuritapahtumaketjun tavoitteena on paitsi tuottaa kulttuurielämyksiä, myös nostaa Haanpään tunnettavuutta koko Suomessa. Ensi vuonna kirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta ja kuolemasta 50 vuotta.
Pojan Paluu -nimeä kantavan juhlavuoden hankkeen taustalta löytyvät Pentti Haanpään Seura, Keskipisteen alueellinen kesäteatteriyhdistys Kepitys, Korpelainen Säätiö ja Haapaveden Kansalaisopisto. Projektipäällikkö Eero Leskisen mukaan rahoitusta hankittaessa tuli selväksi, että kaikki mikä liittyy Haanpäähän, pitää laittaa saman katon alle.
Hankkeella tuetaan alueella jo toimivia kulttuurimatkailuyrityksiä sekä luodaan edellytyksiä uudelle ja pysyvälle kulttuurimatkailutoiminnalle.
"Hankkeen tarkoituksena on lisätä Kairanmaan vetovoimaa ja valtakunnallista näkyvyyttä", Leskinen sanoo.
Pentti Haanpää 100 vuotta -juhlavuoden tapahtumat käynnistyvät helmikuussa Kalevalan päivänä niin sanotulla Haanpään opaskurssilla. Se on suunnattu Haanpäästä kiinnostuneille alueen ihmisille ja yrittäjille sekä erityisesti äidinkielen ja kuvaamataidon opettajille, jotka vievät tietoa eteenpäin muun muassa kirjoitus- ja piirustuskilpailusta.
Toukokuussa ilmestyy Kairanmaan Sanomat, josta löytyvät niin festivaaliohjelmat kuin aikalaishaastatteluja ja tietoa Haanpäästä.
Haanpää-festivaaliviikot 30.6.-10.7. on juhlavuoden päätapahtuma. Puolentoista viikon ohjelmistossa on kolme Haanpään teksteihin perustuvaa kantaesitystä, vierailuja, musiikki- ja tanssiesityksiä sekä laajin näyttely, mikä kirjailijasta on koskaan tehty.
Haanpäätä nousee lavalle kantaesityksin
Kaksi kantaesitystä ohjaavalle Juha Hurmeelle Haanpää on tuttu kansakoulusta, jolloin hän ensimmäisen kerran luki lukukirjasta Joutavan jäljillä -kertomuksen. Se meni ohi Tarzan-kirjojen ja muiden jännityskirjojen.
"Kertomus on lohduttanut minua läpi elämän - edelleen se jaksaa naurattaa ja koskettaa minua. Olen käynyt Haanpään tuotantoa läpi kohta 40 vuotta."
Festivaaleille Hurme dramatisoi ja ohjaa Taivalvaaran näyttelijän sekä Juttuja-iltamat Haanpään hengessä. Taivalvaaran näyttelijä on suuri yhtenäinen draama, jossa päähenkilöä näyttelee Pekka Johansson Kemin kaupunginteatterista. Kahdeksaan novelliin pohjautuvaa Juttuja-esitystä rytmittää Pasi Jääskeläisen laulut.
"Tämä on teatterintekijälle tilaisuus, jota ei voi jättää väliin. On juhlavuosi ja suotuisat olosuhteet seudulla, jossa Haanpää on asunut ja seudulla, jota hän on teoksissaan myös kuvannut. Nyt minun aikani kuluu dramatisoinnissa ja valmistelussa, sillä jos täällä munaat itsesi, niin siitä et nouse ikinä", Hurme vakuutti.
Kolmas kantaesitys on Omalla haudalla, jonka festivaaleille ohjaa Jouni Rissanen. Omia asioita on Tapio Liinojan Haanpää-monologi, kun taas Korpelaisen Kesäillan kuullaan välähdyksiä matkan varrelta. Musta sorsa ja valkoinen koira on Kaj Chydeniuksen kirjoittama lasten satuooppera, joka pohjautuu Vienan Karjalasta kerättyihin tarinoihin.
Pia Varuhin-Palon tanssiteos perustuu Haanpään Kiinan matkakertomuksiin. Festivaalin päätöspäivänä Haanpään suvun eri alojen musiikkitaitajat esittäytyvät Piippolan Laulumaraton-teltassa.
Luvassa lukutunnit ja kirjailijaseminaari
Suunnitteilla on myös kirjailijaseminaari, joka kokoaa kirjailijoita, Haanpää-asiantuntijoita sekä kirjallisuuden ystäviä saman pöydän äärelle paneelimuotoiseen keskusteluun. Elo- ja syyskuun aikana toteutetaan Haanpään lukutunnit.
Kairanmaan kouluilla vieraileva Hannu Tarvas esittää Pentti Haanpää -monologin, joka perustuu kirjailijan päiväkirjamerkintöihin ja uniin.
16. lokakuuta 2005 vietetään juhlavuoden pääjuhlaa Piippolan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksella. Juhlavuoteen liittyy luonnollisesti myös kirjailijakoulutusta.