Ruotsalaisfyysikko, kosmonautti ja astronautti Christer Fuglesang, 49, on yksi miehistönjäsenistä avaruussukkula Discoverylla, kun alus näillä näkymin 8. joulukuuta starttaa Kennedy Space Centeristä Floridasta kaksitoista päivää kestävälle lennolleen kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle.
Discoveryn miehistön tehtäviin kuuluu kahden suuren aurinkopaneelin kytkeminen avaruusaseman sähköverkkoon.
Avaruusaseman ensimmäiset osat laukaistiin kiertoradalleen vuonna 1998. Sen kokonaiskustannukset ovat noin 25 miljardia dollaria.
Fuglesang käy matkan aikana myös avaruusaseman ulkopuolella; ensimmäinen kävely ulottuu noin 100 metrin etäisyydelle. Aikaa kävelyihin kuluu 20 tuntia.
Miehen 14 vuotta kestänyt odotus on ohitse. Tukholmalainen iltapäivälehti Aftonbladet ehti kolme ja puoli vuotta sitten jo lukea Fuglesangin kaikkien aikojen "luusereiden" joukkoon.
Fuglesangin rinnalla Aftonbladet mainitsi inhimillisiksi häviäjiksi sellaiset nimet kuin ruotsalaisen aitajuoksijan Sven Nylanderin, "joka on vietti koko elämänsä palkintopallien ulkopuolella - aina neljäs suurissa kisoissa!"; ja George Costanzan, yhdysvaltalaisen komediasarjan Seinfeldin kultti- ja perusluuserin.
Christer Fuglesangin avaruusstartin myöhästymiselle on perustellut syynsä.
Alkuvuonna 2003 avaruussukkula Columbia tuhoutui lennollaan maapallon ilmakehään palatessaan - noin 15 minuuttia ennen laskeutumistaan.
Columbian onnettomuus aiheutui sukkulan lämpöeristyslevy-vaurioista, jotka se oli saanut lähtöhetkellä.
Columbian tuhossa menehtyivät kaikki seitsemän miehistönjäsentä. Fuglesang oli tuolloin ehdolla Columbian kohtalokkaalle lennolle.
Se, että hänellä nyt on paikka Discoveryyn 7. joulukuuta, perustuu Atlantis-avaruussukkulan onnistuneelle lennolle muutama kuukausi sitten.
Sisaraluksen miehistön tehtävänä oli asentaa ISS-avaruusasemalle aurinkopaneelit, mikä sujui ongelmitta.
Paikan varmistuttua syyskuun lopulla Fuglesang on harjoitellut kovaa.
"En halua menettää sitä, minkä eteen olen tehnyt töitä puolitoista vuosikymmentä", hän sanoo.
Jo yksitoista vuotta sitten Fuglesang oli ehdolla venäläiselle avaruusasemalle Mirille. Hänen paikkansa vei kuitenkin tuolloin saksalainen Thomas Reiter.
Viime mainittu on nyt vastassa Fuglesangia avaruusasemalla. Miehet palaavat yhdessä maahan.
Koulutus avaruusmatkalle alkoi Moskovassa ESAn Euromir 95 -projektin kehyksissä vuosina 1993-1996. Sieltä hän sai pätevyyden toimia Sojuz-aluksen päällikkönä.
Vuonna 1992 Euroopan avaruusjärjestö ESA oli valinnut Fuglesangin ainoana ruotsalaisena astronautti-koulutukseen - yli 5000 muun hakijan joukosta.
Tänään Fuglesang asuu kolmilapsisen perheensä kanssa Texasin Houstonissa, Yhdysvalloissa. Jo vuonna 2002 Nasan hallitus oli päättänyt, että Fuglesang on yksi seuraavien avaruussukkulalentojen miehistönjäsenistä.
Vuonna 1996 Fuglesang siirtyi Nasan ohjaukseen Texasiin koulutuspaikkanaan Johnsonin avaruuskeskus Houstonissa. Ensimmäinen starttimahdollisuus viivästyi kuitenkin Columbian tuhon takia.
Columbian haverin jälkeen Fuglesang sanoi, että "periksi en anna, ennen kuin olen täyttänyt 60".
Hän myöntää, että avaruuslennoilla piilevät omat riskinsä. Ruotsalaisviestimet ovat näinä päivinä tarkoin raportoineet esimerkiksi astronauttien testamenttimenettelystä. Testamenttivaatimus astui voimaan Columbian tuhon jälkeen.
Avaruudessa Venäjä
ja Yhdysvallat yhtä
Astronautin koulutus on suurimmaksi osaksi lennon ja sen tehtävien simulointiharjoittelua, fyysisen treenin lisäksi. Useimmat joutuvat lennolla meritaudin uhriksi.
Sellaisen kohtaamista on myös harjoiteltava yhtä perusteellisesti kuin kaikkea muutakin. Nyt on edessä valmentautumisen loppukiri ja viikon karanteenijakso, joka alkaa 30. marraskuuta.
Suurvaltapolitiikka, mutta myös Yhdysvaltain ja Venäjän avaruusyhteistyö, ovat Fuglesangin arkipäivää.
"Se että Venäjä on myynyt ydinteknologiaa Iranille, kiusaa yhdysvaltalaisia."
Avaruusyhteistyössä tämä ei kuitenkaan näy.
Juuri tällä hetkellä Yhdysvallat tarvitsee Venäjän tukea avaruusohjelmassaan enemmän kuin milloinkaan aiemmin, Fuglesang viestittää.
Christer Fuglesang on syntyisin tukholmalaisia.
Fuglesand opiskeli Kuninkaallisessa Teknisessä Korkeakoulussa ja väitteli jo 30-vuotiaana tohtoriksi kokeellisessa hiukkasfysiikassa Tukholman yliopistossa.
Dosentti, korkeakoulun opettaja, hänestä tuli vuonna 1991. Tänään hän on ainoa eurooppalainen, jolla on myös kosmonautin (Venäjä) ja astronautin (Yhdysvallat) koulutus.
Fuglesang on Uumajan yliopiston kunniatohtori.
Yliopisto lähettää ruotsalaisastronautin matkassa kuvacollagen vertauskuvaamaan keväällä toteutettua avaruustutkimus-ohjelmaa ja sen osanottajia. Kuvan mukaan ottaminen edellyttää Nasan hyväksyntää.
Viime päivien raporttien mukaan ainoa uhka, joka voi estää Fuglesangin Discovery-matkan toteutumisen joulukuussa, ovat avaruussukkulan tietokoneet, jotka eivät osaa laskea vuodenvaihteen yli.
Matkalle on Nasan mukaan päästävä viimeistään 17. tai 18. joulukuuta.