Ihmisen persoonallisuuden kehittymisestä on kiistelty viimeiset sata vuotta. Ei tiedetä, mikä on perittyä ja mikä ympäristön vaikutusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on esitetty, että tämän kysymyksen ratkaisemiseksi on olemassa menetelmä, kaksostutkimus.
Psykologian professori Nancy L. Segal keksi, että alle viisikuisina eri perheisiin adoptoidut identtiset kaksoset antavat mahdollisuuden arvioida eri tekijöiden vaikutusta. Koska kaksosten perimä on täysin sama, havaittavat persoonallisuuserot ovat silloin todennäköisesti ympäristön ja yhtäläisyydet perimän vaikutusta.
Vertailuaineistoina hän käytti yhdessä tai erikseen kasvatettuja identtisiä ja ei-identtisiä kaksosia ja "ei-sukua olevia kaksosia". Viime mainittu tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi ja adoptiolapsi ovat samanikäisiä ja kasvaneet yhdessä vauvasta lähtien.
Kaksosten huomiota herättävät yhtäläisyydet ovat olleet aina tiedossa ja ne voi selittää yhteisellä kasvatuksella. Segalin merkittävä havainto oli, että erillään kasvatetuilla kaksosilla on suuri määrä epätavallisia yhtäläisyyksiä.
Tyypillisiä ovat samankaltaiset mieliruuat, musiikkimaku ja ammatinvalinta, kuten poliisi/palomies ja biologi/biokemisti-parit.
Lempiolutta ja lukutottumuksia
Oudompia yhtäläisyyksiä löytyi runsaasti. Erillään kasvaneet kaksoset Jerry Levey ja Mark Newman olivat innokkaita vapaapalokuntalaisia ja kummankin lempiolut oli Budweiser, jota he joivat mieluiten tölkistä pikkusormi tölkin alla.
Jim Springer ja Jim Lewis puolestaan olivat molemmat olleet naimisissa kahdesti saman nimisten vaimojen kanssa, antaneet koiralleen ja pojalleen saman nimen, lomailivat samalla Floridan rannalla, polttivat samaa tupakkamerkkiä ja ajoivat vaaleansinistä Chevroletia.
Kriitikot ovat esittäneet, että kyseessä on yhteisen amerikkalaisen keskiluokkaisen kasvuympäristön tuottaman lopputulos. Se ei kuitenkaan selitä, miksei vastaavia yhtäläisyyksiä löydy syntymässä erotetuilta ei-identtisiltä kaksosilta.
Se ei myöskään selitä Tshekkoslovakian sudeettialueella sodan aikana katoliseksi saksalaiseksi kasvatetun Oskar Stohrin ja Trinidadissa juutalaiseksi kasvatetun Jack Yufen tapausta. Kumpikin kaksosista muun muassa luki kirjan lopun ensiksi, veti vessan aina ennen käyttöä ja sai huvia äänekkäästä niistämisestä täydessä hississä.
Perimä vaikuttaa mieltymyksiimme
Kaksoset ovat kiehtovia ja tämän kaltaiset omituisuudet on helppo liittää laajaan kaksosmytologiaan. Yhtäläisyyksiä voi kuitenkin arvioida tieteellisestikin. Nämä eivät voi olla geneettisesti periytyviä ominaisuuksia.
Segal onkin painottanut, että on ilmeistä että perimme voimakkaita taipumuksia, mutta ympäristö kuitenkin viime kädessä sanelee lopputuloksen. Samalla perimällä varustetut henkilöt päätyvät silloin väistämättä joissakin asioissa samaan lopputulokseen.
Olennaisin ja eniten kritiikkiä herättänyt johtopäätös on se, että perimällämme on vaikutus mieltymyksiimme ja valintoihimme, ja viime kädessä siihenkin, millaiseksi elämämme muodostuu.
Vapaasta tahdosta huolestuneille voi lohdutuksena sanoa, että löytyy alueita, joihin vertailevan kaksostutkimuksen mukaan perimällä ei ole vaikutusta. Näitä ovat muun muassa poliittiset ja uskonnolliset mielipiteet sekä huumorintaju.
Ihmisen persoona on viime kädessä perimän ja kasvatuksen summa.