Kiireisen Piilaakson johtajan näkökulmasta dynaaminen ja menestyvä suomalaisyritys toimii ehkä konservatiivisesti. Mutta ulkomaalainen työntekijä ja yhteistyökumppani arvostaa suomalaista työetiikkaa ja molemminpuolista luottamusta.
"Piilaakson mittapuun mukaan en olisi hyvä pomo, jolleivät alaiseni tekisi ainakin 10-tuntisia työpäiviä eikä muutamalla olisi takanaan avioeroa", heittää Oliver Baltuch. Kanadalainen puolijohdealan ammattilainen luotsaa espoolaisen Futuremarkin Pohjois-Amerikan toimintoja Piilaakson Saratogasta.
Suomalaisen työnantajan leivissä ei noin pahaa painetta ole, mutta tulos on Baltuchin mukaan yhtä hyvä. Hän otti kesällä 24-vuotisen työuransa ensimmäisen kuukauden mittaisen yhtäjaksoisen kesäloman - johtoryhmän vaatimuksesta. Piilaaksossa kesälomaa saa pari viikkoa ja nekin mieluiten pätkissä.
Tietokoneiden graafista suorituskykyä mittaavia testiohjelmia, 3D-pelejä ja -käyttöliittymiä tuottava Futuremark on toiminut 10-vuotta Piilaaksossa suomalaiseen tyyliin. Samalla on luotu asiakassuhteet maailman suurimpiin it-yrityksiin.
Kun Futuremarkin Pohjois-Amerikan toiminnoista vastannut Tero Sarkkinen siirtyi pari vuotta sitten toimitusjohtajaksi Suomeen, hän houkutteli Nvidialla reippaimman kasvun aikana strategisen markkinoinnin johtajana toimineen Baltuchin jatkamaan työtään.
"Kun Tero tarjosi enemmän töitä ja pienempää palkkaa, lähdin heti mukaan", Baltuch virnistää.
Aggressiivisia ja konservatiivisia
Sarkkisesta ja muutamasta muusta arvostamastaan suomalaisjohtajasta hän käyttää myönteisessä merkityksessä laatusanoja "aggressiivinen" ja "konservatiivinen".
Hän arvostaa yrityksensä suorapuheisuutta ja rehellisyyttä. "Kunnioitamme asiakasta. Jos pitää kieltäytyä tarjouksesta, sanomme "ei " selkä jäykkänä mutta kohteliaasti."
"Amerikkalainen johtaja lyö nyrkkiä pöytään ja alaiset juoksevat sen mukaan. Suomalainen työntekijä haluaa tietää, miksi tehdään näin tai noin. Mutta kun on antanut tehtävän, voi luottaa siihen, että se hoidetaan."
"Toisaalta työntekijät eivät ole marraskuun ja tammikuun lopun välillä kovin hyvällä tuulella. Mitä lähemmäksi juhannusta tullaan, sitä enemmän he ajattelevat lomaansa. Kevätkuukausina he työskentelevät todella ahkerasti!"
"Yrityksemme prosesseista päätetään yhdessä työntekijöitten kanssa. Jos minulla on mielessä uusi projekti, minun pitää löytää sille maksava asiakas. Vasta sitten johtoryhmä päättää, kannattaako siihen lähteä. Kasvamme ehkä hiukan hitaammin, mutta varmemmin. Se on hyvin konservatiivinen tapa verrattuna dot-comeihin, jotka kuluttavat rahat ensin ja toivovat,että asiakas ilmaantuu myöhemmin", Baltuch selittää.
Liian aikaisin liikkeellä
Sanfranciscolaisen Rocket Sciencen asiakkaista noin puolet on suomalaisyrityksiä. PR-toimiston perustaja Mark Addison "löysi" suomalaiset F-Secure-tietoturvayrityksen kautta ja opasti 90-luvun lopussa Fujitsun omistamaa mutta Piilaaksossa suomalaisvetoista ByeDeskiä jenkkimarkkinoille.
Hanke ei ottanut tuulta. - Gartner-markkinatutkimuslaitoksen edustaja ei uskonut, että joku haluaisi sähköpostia matkapuhelimeensa! Tarjosimme palvelua ensimmäisinä Yhdysvalloissa, ja se oli liian aikaista, Addison tunnustaa.
Vastoinkäyminen ei horjuttanut suomalaisten luottamusta, vaan toi lisää asiakkaita. Rocket Science on tukenut muun muassa F-Securen, TeamWare Groupin, FinNode-Tekesin, Ekahaun, Concilio Networksin ja Solid Information Technologiesin markkinointiponnistuksia.
"Emme osanneet alunperin kuvitella, että suomalaisilla yrityksillä olisi niin tärkeä osa liiketoiminnassamme", Addison tunnustaa.
Kuten Baltuch, Addison kiittelee suomalaisten vahvaa yritysetiikkaa ja arvostaa keskinäistä hyvää luottamusta. - Toisaalta se osoittaa, miten huono etiikka vallitsee Piilaaksossa, missä asiakas voi yön aikana rullata mattonsa ja kadota maisemista maksamatta laskujaan.
Joskus utopia sekottaa myös suomalaisten pään. "Jotkut yritykset kuvittelevat saavansa Piilaaksosta rahaa helposti. Mutta yrityksellä pitää olla selkeä suunnitelma ja mieluiten jalka ovenraossa vaikkapa Finpron toimistossa. Vasta sitten voi kysellä rahoitusta", hän muistuttaa.
Toisaalta hän hämmästelee, miten pitkälle suomalaisyritykset pääsevät siemenrahalla. "Yrityksissä on hyviä insinöörejä, jotka saavat paljon aikaan."
Yhdessä kohtaa suomalaisten olisi Mark Addisonin mukaan kiire jo tuulettaa: "Jos ulkomainen yritys ostaa suomalaisen, se on selkeä todiste yrityksen arvostuksesta eikä suinkaan epäonnistumisesta!"