Sacramento, Kalifornia 90-luvun teknologiaboomin jälkeen Kalifornia ja erityisesti sen kuuluisa Piilaakso elävät nyt yhtä historiansa rajuimmista ahdingoista. Kun vielä kolme vuotta sitten yritykset niin Yhdysvalloista kuin kaikkialta muualtakin maailmasta olivat valmiita maksamaan mielikuvituksellisia vuokria sijoittaakseen edes osan toiminnoistaan tänne, nyt kolmannes San Josen alueen liikekiinteistöistä on tyhjillään.
High-tech tuotteita valmistavat amerikkalaisyritykset siirtävät kasvavalla tahdilla työpaikkojaan Kaliforniasta halpatuotantomaihin samalla kun uuden teknologian kehittäjät ovat joko joutuneet lopettamaan toimintansa tai muuttamaan halvempiin osavaltioihin.
Lisäksi merkittävä osa Silicon Valleyn nörttiverkostojen houkuttelemista ulkomaalaisista yrityksestä on kaikessa hiljaisuudessa pakannut kamppeensa ja lentänyt takaisin kotiin.
"Kalifornialainen unelma on muuttunut painajaiseksi", kuvaa yritysten joukkopakoa California Manufacturers and Technology Association CMTA:n yritysjärjestön toimitusjohtaja Jack Stewart San Franciscossa.
"Täällä on yksinkertaisesti liian kallista toimia."
Työpaikat katovat
halpatuotantomaihin
Stewartin mukaan teknologian tuotantoyritykset ovat parhaillaan siirtämässä satoja tuhansia työpaikkoja muun muassa Kiinan ja Intian tapaisiin halpatuontomaihin.
"Kehitys koskee kipeimmin juuri Kaliforniaa, koska täällä on niin paljon sellaista teknologiateollisuutta joka kannattaa siirtää kolmanteen maailmaan. -Voidaan tietysti sanoa, että juuri tätähän varten muun muassa Kiina WTO:n jäseneksi hyväksyttiin", hän hymähtää.
Teknologiatuotantotyöpaikkojen maastamuuton lisäksi Kaliforniassa koetaan nyt raadollisesti, kuinka teknologiayritysten pörssikuplan puhkeaminen on imenyt hapen vielä pari vuotta sitten maailman parhaaksi mainostetusta bisnesilmastosta.
Sacramentossa toimiva, suurimpien kalifornialaisyritysten muodostaman California Business Round Tablen toimitusjohtaja Bill Hauck kuvaa tilannetta erityisesti Pohjois-Kaliforniassa samankaltaiseksi kuin suuren kultakuumeen jälkeen sataviisikymmentä vuotta sitten.
"Silloinkin tänne ryntäsi tuhansia ihmisiä joista suurin osa ei löytänyt yhtään mitään. Ne jotka todella rikastuivat olivat lapiokauppiaita ja kapakanpitäjiä."
"Tällä kertaa todelliset menestystarinat ovat olleet Microsoftin ja Ciscon kaltaisia yrityksiä, joiden bisnes on ollut tuottaa perusteknologiaa ja palveluja näille riskejä kantaneille innovaattoreille", Hauck summaa.
Riskien lauettua ja rahahanojen sulkeuduttua tuhansista pikkufirmoista tulee jäämään vain kourallinen isoja yrityksiä jotka ovat muodostuneet monien elinkelpoisten yritysten sulautumisen kautta.
"Heikot katoavat ja hyvät ideat nielaistaan. Sama kehityshän tapahtui muun muassa autobisneksessä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Sadoista itsenäisistä autovalmistajista on jäljellä muutama jättiläinen. Liike-elämän darwinismia", hän muistuttaa.
Kalifornia käynyt
liian kalliiksi
Mikäli teknologiasektori ei olisi 90-luvulla päässyt kasvamaan Kaliforniassa niin keskeiseksi tulonmuodostajaksi, osavaltio voisi vähän paremmin. Yhdysvaltain taistelu kansanvälistä terroria vastaan ja Irakin sota ovat tuoneet töitä Kalifornian puolustusteollisuudelle, joka ehti käydä läpi oman lamansa kymmenen vuotta sitten kylmän sodan loppumisen leikattua USA:n puolustusmenoja raskaalla kädellä.
Nyt tilanne on täysin päinvastainen, Pentagon tilaa uutta kalustoa muun muassa Boeingin sotilasteknologiasektorilta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. "Lisäksi Los Angelesin valtava viihdeteollisuus elokuvastudioineen tuntuu aina olevan immuuni suhdannevaihteluille."
"Ihmiset käyvät elokuvissa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina."
Kalifornian talouden kokonaiskuva on joistakin valonpilkahduksista huolimatta kuitenkin synkkä. Amerikkalaisittain erittäin korkeat työnantajakustannukset, muun muassa vakuutusmaksut pitävät tehokkaasti uusien yritysten sijoittumispäätökset osavaltion ulkopuolella samalla kun kalifornialaisyritysten muuttovirta muualle tasaisesti kasvaa.
Firmat ovat siirtäneet toimintojaan erityisesti Coloradoon, Nevadaan, Arzonaan ja Nebraskaan, osavaltioihin joissa palkat ja niiden sivukulut ovat selvästi Kaliforniaa edullisemmat.
Toiveita tilanteen kohenemisesta ei ole, pikemminkin päinvastoin. Kalifornian osavaltion tämänhetkinen budjettivaje on ennätykselliset 38 miljardia dollaria ja vaikka lokakuun 7. päivänä tiedossa olevat ylimääräiset kuvernöörivaalit veisivät viran nykyiseltä demokraattikuvernööri Gray Davisilta, hänen seuraajallaankaan tuskin on muuta mahdollisuutta kuin korottaa veroja.
"Arvioisin, että menee toistakymmentä vuotta ennen kuin tilanne todella helpottaa", Bill Hauck varoittaa.
"Kuvaavaa on, että yksin San Franciscossa on tällä hetkellä 40 prosentin ylitarjonta yritysten toimitiloista ja luku näyttää vain kasvavan."