Poliisi teki pakkopysäytyksen sunnuntai-iltana 8. heinäkuuta Kuusamontiellä, kun poliisia paennut kuljettaja ajoi reilua ylinopeutta ja ajoi useita kertoja vastaantulijoiden kaistalla. Molempien autot vaurioituivat kiinniottotilanteessa.
Oulun poliisin johtokeskusyksikön johtajana toimivan komisario Mika Laurin mukaan vastaavien kiinniottotilanteiden määrä vaihtelee vuosittain paljon. Tänä vuonna Oulun poliisilla on ollut 15 takaa-ajotilannetta, viime vuonna niitä oli 28. Vuonna 2016 lukema oli puolestaan 41. Lauri kertoo, että poliisi tekee pakkopysäytyksen tilanteen mukaan.
– Pakkopysäyttäminen tarkoittaa ajoneuvon liikeen pysäyttämistä. Se voi olla piikkimaton käyttöä, ajoneuvolla ajon estämistä tai kiilaamista, Lauri luettelee.
Sunnuntai-iltana poliisi teki pakkopysäytyksen kiilaamalla pakenevan auton. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Satasen vauhdissa autoja ei voi kiilata, riskit olisivat liian suuret muulle liikenteelle, pakenevalle henkilölle ja poliisille. Pakkopysäyttämisessä täytyy aina miettiä, mitä se voi aiheuttaa.
Välillä poliisi kaivaa esille piikkimaton. Sekään ei aina pysäytä pakenijaa, Lauri sanoo.
– Matto ei ole pysäyttävä väline, sen tarkoitus on vain hiljentää vauhtia. Polkupyörälläkin voi ajaa tyhjillä renkailla ja sama asia pätee autoissa. On ollut tapauksia, joissa pakenevat autot jatkavat matkaa pelkillä vanteilla.
Kaikkia ei voida ottaa kiinni
Aina poliisi ei lähde pakenevan ajoneuvon perään ja joskus tilanteista on pakko luopua. Poliisi ei lähde seuraamaan, jos mahdollisesta pakkopysäyttämisestä aiheutuva riski olisi liian suuri. Joskus seurattavia ei myöskään saada kiinni.
– Poliisilla on mahdollisuus luopua pakenevan seuraamisesta. Jos kuljettaja on tunnistettu ja tapaus voidaan hoitaa paperiasiana myöhemmin, niin tehtävä jätetään. Joskus tehtävistä myös luovutaan, jos pysäyttämisen riski olisi liian suuri verrattuna siihen, mitä sillä saavutettaisiin, Lauri kertoo.
– Välillä pakeneva henkilö katoaa ja häntä ei yksinkertaisesti löydetä. Joskus kiinniajaminen ja kiinnisaaminen eivät ole vain mahdollisia, hän jatkaa.
Laurin mukaan valtaosaan pakkopysäytystilanteista liittyvät päihteet.
– Yleisin syy on se, että kuljettaja on jonkun päihteen vaikutuksen alaisena ja yrittää välttää kiinnijäämisen poliisille. Jonkun verran vastaan tulee myös niitä, jotka ajavat kortitta ja säikähtävät niin paljon, että lähtevät karkuun, Lauri sanoo.
Kiinniottotilanteet eivät rasita poliisia
Vaikka takaa-ajot ovat haastavia tilanteita, eivät ne Laurin mukaan kuormita poliisia erityisesti.
– Poliisilla ei ole erikseen takaa-ajopartioita, vaan samat töissä olevat poliisipartiot hoitavat tilanteet, Lauri kertoo.
Välillä kiinniottotilanteet tien päällä aiheuttavat loukkaantumisia, joskus jopa kuolemia. Laurin mukaan vakavia loukkaantumisia sattuu poliiseille tilanteissa kuitenkin harvoin.
– Loukkaantumisia tulee yleensä ulosajojen yhteydessä korkeissa nopeuksissa. Poliiseille loukkaantumisia käy harvemmin, Lauri toteaa.
