Vaasan hovioikeus korotti Pihtiputaan kunnan maksettavaksi määrättyjä vahingonkorvauksia perintöjutussa, jossa kunnan holhouslautakunnan katsotaan laiminlyöneen tehtäviään. Kunta joutuu maksamaan vahingonkorvauksia 38 000 euroa.
Pihtiputaalainen mies vaati kunnalta noin 265 000 euron vahingonkorvauksia. Hänen mukaansa holhoojina toimineet vanhemmat hukkasivat perintötilan varoja kannattamattomiin investointeihin ja osin selvittämättömään yksityiskäyttöön.
Isoisä luovutti Pihtiputaalla olevan maatilan ja pihapalstan pojanpojalleen vuonna 1988 tämän ollessa alaikäinen.
Tilaa hoitivat pojan vanhemmat siihen saakka, kun tämä tuli täysi-ikäiseksi vuonna 1992. Tuolloin kiinteistöjen arvo oli 1,2 miljoonaa markkaa ja velkoja oli noin 630 000 markkaa.
Hovioikeuden mukaan holhouslautakunta laiminlöi ilmoittaa holhouksen holhouskirjaan sekä vaatia holhoojilta omaisuusluetteloa ja vuositilejä vuosilta 1988-1992.
Holhouslautakunta ei myöskään ryhtynyt toimiin uskotun miehen määräämiseksi.
Hovioikeus katsoi käräjäoikeudesta poiketen, että nämä laiminlyönnit osoittavat vahingonkorvauslaissa tarkoitettua tuottamusta holhouslautakunnan toiminnassa.
Hovioikeus katsoi lisäksi, että holhouslautakunta menetteli tuottamuksellisesti antaessaan vuosina 1990 ja 1991 holhoojille luvan lainanottoon. Holhottavan lainavaroja nostettiin tuolloin yhteensä 250 000 markkaa.
Kokonaisarviossaan hovioikeus katsoi, että kunta ei ole vahingonkorvausvastuussa niistä varoista, jotka käytettiin maatalouden harjoittamiseen.
Sen sijaan kunta joutuu korvaamaan varojen määrän, jonka käyttötarkoitusta ei voitu luotettavasti selvittää.
Tällä perusteella vahingonkorvauksen suuruudeksi määrättiin 38 000 euroa. Äänekosken käräjäoikeus oli tuominnut kunnan viime vuoden tammikuussa 28 000 euron korvauksiin.
Korvausmäärää soviteltiin, koska myös kantaja laiminlöi täysi-ikäiseksi tultuaan tilan tuotannon suunnittelun ja ylläpidon sekä heikensi tilan luottokelpoisuutta.