Valtakunnallinen päiväperhosseuranta arvioi Suomen päiväperhosten levinneisyydessä ja runsaudessa tapahtuvia muutoksia. Seurannan käynnisti Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti yhdessä Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa vuonna 1991.
Vuonna 2004 seurantaan osallistui 190 henkilöä, jotka antoivat tietoja 101 lajista ja 193 000 perhosesta. Sadepäivät vähensivät selvästi seurantaintoa, sillä havaintopäiviä kertyi "vain" 6 100. Näin myös vuotuinen yksilömäärä jäi ensimmäisen kerran seurannan aikana keskimääräistä (211 000) pienemmäksi.
Päiväperhosia ilmoitettiin 32 yksilöä havaintopäivää kohti, mikä on lähellä edellisen kymmenvuotiskauden (1994-2003) keskiarvoa (33). Perhosia todettiin lähes yhtä runsaasti kuin edellisenä, olosuhteiltaan parempana vuotena 2003. Sadekesän vaikutukset heijastunevat päiväperhoskantoihin todenteolla vasta ensi kesänä.
Useimmat lajit keskimääräistä vähälukuisempia
Kymmenen vuoden keskiarvoihin verrattuna vain 35 lajia oli nyt runsaampia ja peräti 77 lajia vähälukuisempia. Esimerkiksi ritariperhosen, virnaperhosen, hohtosinisiiven, pursuhopeatäplän ja täpläpapurikon yksilömäärä oli vuonna 2004 koko seuranta-ajan pienin.
Kesän aikana kirjattiin uusi yksilöennätys kahdeksalle lajille, joista useimmat kuuluivat täpläperhosten heimoon. Haapaperhonen, häiveperhonen ja liuskaperhonen olivat kesän vahvimmat nousijat. Myös neitoperhonen ja karttaperhonen olivat selvästi tavanomaista runsaampia ja molemmat levittäytyivät kesän aikana uusille alueille.
Yhdeksän uutta maakuntahavaintoa
Vuoden aikana Suomen päiväperhoslajistoon saatiin peräti kaksi uutta kaaliperhosten heimon lajia, alppisinappiperhonen ja tummavirnaperhonen. Ilmeisesti Uralilta peräisin oleva alppisinappiperhonen löytyi Utsjoelta heinäkuussa 2004. Laji tuli todennäköisesti samassa ilmavirtauksessa, jonka ansiosta pihlajaperhosia tavattiin ennätyksellisen runsaasti Pohjois-Suomessa. Vaelluksen myötä pihlajaperhonen löytyi ensimmäistä kertaa kolmesta Lapin eliömaakunnasta. Uusia maakuntia valloittivat myös kangassinisiipi, karttaperhonen, neitoperhonen ja pikkuhäiveperhonen.
Suomessa on tavattu 119 päiväperhoslajia, joista vakituisia on noin sata. Näistä 14 elää yksinomaan Lapissa.
Päiväperhoset ovat kärsineet ympäristömuutoksista, erityisesti maatalouden tehostumisesta ja soiden ojituksista. Suomessa uhanalaiseksi luokitelluista 60 suurperhosesta joka neljäs on päiväperhonen (16).
Päiväperhosten lajimäärä on viime aikoina ollut kasvussa. Suotuisan ilmastojakson myötä Suomen päiväperhoslajistoon on saatu 2000-luvun aikana jo neljä uutta lajia.
Valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan on osallistunut 14 vuoden aikana 529 harrastajaa ja tutkijaa. Vapaaehtoisuuteen perustuva seuranta on avoin kaikille, jotka tuntevat päiväperhosia riittävän hyvin.
Tällä hetkellä seurannassa on tietoja noin 2,5 miljoonasta päiväperhosesta.