Miksi mennä merta edemmäs kalaan, jos aterian ainekset ovat kotiportilla!
Vanha kansa ymmärsi tämän viisauden etsiessään parannusta myös terveydellisiin sairauksiinsa luonnosta. Eri puolilla Suomeahan on käytetty esimerkiksi kotitekoista voilla notkistettua pihkavoidetta haavojen hoitamiseen iät ja ajat aina siihen asti, kunnes antibioottien vallankumous jyräsi alleen käytännössä lähes kaiken kotikutoisen ja hyväksi havaitun. Pitkään aikaan koululääketieteessä ei arvostettu mitään sellaista, joka vähänkin haiskahti kansanlääkinnälle. Onko ympyrä nyt sulkeutumassa, kun näyttää siltä, että joillakin lääkäreillä on halua palata asioiden alkulähteille?
Tietoa kansanlääkinnässä käytetyistä menetelmistä on onneksi vielä olemassa niille, jotka haluavat tutkia entisajan hoitojen vaikuttavuutta ja ottaa niitä käytäntöönkin. Lappi on tässä asiassa eturintamassa. Niin toukkahoidon käyttöönotto kuin pihkavoiteen tutkimuskin kertovat joidenkin lääkäreiden ennakkoluulottomuudesta kansanlääkintää kohtaan. Ne kertovat myös siitä, että Lapissa eletään sittenkin vielä lähellä luontoa, luonnossa ja luonnosta.
Paljon tutkittua toukkahoitoa käytetään Lapin keskussairaalassa vakiintuneena hoitomuotona kroonisten haavojen hoidossa. Lapin esimerkkiä on seurattu jo yli puolessa Suomen keskussairaaloita. Parhaillaan lääketieteellisen tutkimuksen kohteena on pihkavoiteen vaikuttavuus makuuhaavojen hoidossa. Lääketieteellistä tutkimusta pihkavoiteesta ei ole tehty aikaisemmin, joten Aarno Sipposen ja Jouni Lohen tutkimusryhmä ja kolarilainen pihkankerääjä ovat tärkeän asian äärellä.
Oululaisen ihotautiprofessorin puoltavasta lausunnosta huolimatta tutkijaryhmä joutui kuitenkin antamaan monia lisäselvityksiä saadakseen tutkimusluvan Lääkelaitokselta. Sen epäröinti tuntuu oudolta, onhan entistä tehokkaampien ja halvempien hoitojen ja hoitotapojen käyttöönotto suorastaan välttämättömyys selvitä yhä kasvavista terveydenhuollon kustannuksista. Sitä paitsi pihkavoidetta on kansan parissa käytetty niin kauan, että sitä olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin tutkia.
Kolarin ja Rovaniemen terveyskeskusten lisäksi pihkavoidetta tutkivat monet muutkin terveyskeskukset ja laboratoriot. Lopullisia tuloksia odotetaan vuoden kuluttua, mutta jo tässä vaiheessa niiden sanotaan olevan myönteisiä. Parinkymmenen tutkimuspotilaan onnistunut hoito ei pienen otoksen vuoksi vielä riitä tieteelliseksi näytöksi, joten potilaita tarvitaan lisää. Metsäntutkijoiden 1980-luvulla tekemien pihkan antibakterisia vaikutuksien koskevien tutkimusten tulokset tukevat myös lääketieteessä tehtyjä havaintoja.
Voisiko pihkavoiteesta tulla uhka lääketehtaiden bisnekselle, se nähdään aikanaan. Mitäpä siitä, vaikka tulisikin.