Lappeenrantalainen teknologiakeskus Kareltek kehittää yhteistyöverkostoa itärajan yli ICT-alan toimijoille. EU-rahoitteisella projektilla tiivistetään tutkimuslaitosten ja yritysten yhteyksiä ja luodaan pohjaa alan kehittämiskeskuksen perustamiselle Pietariin.
"Pietarissa toimii tällä hetkellä pari sataa ohjelmiston tuotantoon ja ohjelmointipalveluihin erikoistunutta yritystä, jotka edustavat huippuosaamista ja aivan uudenlaista yrityskulttuuria, neuvostovallan ajalta periytyneet toimintamallit eivät niitä rasita. Kansainvälistä alihankintaa niistä harjoittaa nelisenkymmentä", kertoo projektipäällikkö Niina Tammi.
Alan työvoimatarve on Suomessa ohi eivätkä pietarilaiset alihankinnat yrityksiä ole laajemmin kiinnostaneet. Tammi johti aikaisemmin suomalais-venäläisen kauppakamarin edustustoa Pietarissa ja teki samalla tutkimuksen paikallisen it-alan osaamisesta.
"Selvitimme myös suomalaisten yritysten mielenkiintoa alan alihankintaa kohtaan, mitä ei silloin ollut. Nyt tilanne on muuttunut, Venäjän ICT-markkinoista ja osaamisesta käydään kovaa kilpailua ja Kareltekin vetämän projektin kaltaisia hankkeita on vireillä muitakin."
Tammen mukaan Venäjällä on paljon erikoisosaamista, esimerkiksi matemaattiseen mallintamiseen liittyvä ohjelmointi on kehitetty pitkälle.
"Monet suomalaiset yritykset etsivät yhteistyökumppania, mutta ovat aika varovaisia lähtemään omilla tuotteillaan Venäjän markkinoille, koska ohjelmistopiratismi kukoistaa, se on ongelma, johon on paneuduttava", Tammi kuvaa.
ICT Network -projektissa on lähdetty liikkeelle markkinointitutkimuksella, lisäksi selvitetään koulutustarpeita ja valmistellaan verkostolle toimintaorganisaatiota. Pitemmän aikavälin tavoitteena on Pietarin alueen ICT-keskuksen perustaminen. Hankkeessa on mukana Pietarin ja Lappeenrannan kaupunkien lisäksi alueen korkeakouluja sekä yritystoimintaa edistävä pietarilainen säätiö. Projektin ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat noin 400 000 euroa. Rahoitus tulee Interreg- ja Tacis-ohjelmista.
Internet-kahviloita ja kännykkäkulttuuria
Tietotekniikan opetus on Pietarissa korkeatasoista, koulutusta annetaan viidessä korkeakoulussa - paikkoihin nähden pyrkijöitä on moninkertainen määrä. Monet it-alan yrityksistä ovat alun perin syntyneetkin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
"Osaajia ehti muuttaa ulkomaille, mutta maastamuutto ei enää houkuttele samoin kuin viime vuosikymmenellä. Meidän projektimme tavoitteena onkin pitää kyvyt kotimaassa, alan yritykset ovat arvostettuja työpaikkoja ja vaikuttavat myönteisesti paikalliseen elintasoon", Tammi arvioi.
Laitehankinnat ovat peruspietarilaiselle ylivoimaisia, joten moni on työpaikkansa tietokoneen varassa tai käy internet-kahvilassa. Niitä kaupunkiin syntyy jatkuvasti lisää. Käyttäjien määrä on Tammen mukaan kasvanut huimasti, yhtä käyttöliittymää kohti on viisinkertainen määrä käyttäjiä Suomeen verrattuna.
Kaupunki kännyköityy vielä kiivaammalla vauhdilla, sillä gsm-liittymiä Pietarissa on jo 1,7 miljoonaa, mikä lähentelee lankapuhelimien määrää. Pari vuotta sitten matkapuhelin oli vain uusrikkaan venäläisen tunnusmerkki, nyt kännykkä pirisee keskiluokan käsissä - paikallisjunissa, metroissa ja jopa konserteissa.
"Kännykkäkulttuuri leviää ja mobiilioperaattorit tarjoavat töitä ohjelmistotyöntekijöille", Tammi huomauttaa.
Perinteisillä puhelinyhtiöillä menee huomattavasti heikommin. Lankapuheluiden hinnoista päättää valtio, paikallispuhelut ovat pysyneet kaikille maksuttomina ja erityisryhmiä kuten sotaveteraaneja on palveltava edullisemmin. Pietarissa puhelinta jonottaa yli 50 000 taloutta - puhelinverkkoa ei rahapulassa pystytä laajentamaan, mikä on osaltaan kasvattanut matkapuhelimien suosiota.
