Britannian sotaministeri Winston Churchill halusi vuonna 1919 tuhota bolshevikit Suomen avulla. Suomen valtionhoitaja Gustaf Mannerheimin rooli operaatiossa olisi ollut keskeinen, sillä Churchill ja Mannerheim suunnittelivat yhdessä Pietarin valtausta. Onnistuessaan operaatio olisi muuttanut maailmanhistoriaa.
Churchillin Suomeen lähettämän sotilasvaltuuskunnan puheenjohtaja ilmoitti, että Mannerheim palaa halusta hyökätä Pietariin. "Suomi edellyttää, että Britannia tukee operaatiota. Valkoisen Venäjän on myös tunnustettava Suomen itsenäisyys ja liittoutuneiden on korvattava sotaretken kustannukset. Petsamo ja Itä-Karjala on liitettävä Suomeen. Lisäksi Suomi haluaa viiden miljoonan punnan lainan Britannialta."
Churchill piti lainapyyntöä uskomattomana. "Voisi kuvitella, että Suomi jo on valloittanut Venäjän", hän sanoi. Hän suositteli kuitenkin valkoisten venäläisten komentajalle Aleksandr Koltshakille Suomen ehtojen hyväksymistä. "Me tarvitsemme kaiken mahdollisen avun", hän sähkötti Omskiin.
Pietarin valtaussuunnitelma kaatui kesällä uuteen Suomen hallitusmuotoon, joka ei enää antanut presidentille yksin mahdollisuutta sodan julistamiseen. Heinäkuun lopulla Juho Ståhlberg valittiin tasavallan presidentiksi. Mannerheim hävisi vaalit äänin 145--50.
Myös sotilasliittoa kaavailtiin
Syksyllä 1919 Mannerheim laati Churchillin kanssa Lontoossa uusia suunnitelmia Pietarin valtaamiseksi. Mannerheim vakuutti, että yhteisen tavoitteen saavuttaminen oli mahdollista. "Pietarin kohtalo on suomalaisten käsissä", hän kirjoitti. Operaatio voitaisiin Mannerheimin mukaan käynnistää Suomessa ilman vallankaappausta, koska Ståhlberg oli taivutettavissa sotaan.
Nyt hanke kariutui Britannian hallituksen vastustukseen. Lokakuun lopulla Britannian tukemat kenraali Nikolai Judenitshin valkoiset joukot kärsivät ratkaisevan tappion Pietarin edustalla. Bolshevikit saivat rauhassa siirtää joukkojaan etelärintamalle valkokenraali Anton Denikinin joukkoja vastaan.
Mannerheim ja Churchill eivät kuitenkaan lannistuneet. He suunnittelivat antikommunistista sotilasliittoa, joka rakentuisi liittoutuneiden sekä Suomen ja Puolan varaan. Mannerheim keskusteli Varsovassa marsalkka Jósef Pilsudskin kanssa. Myöhemmin Mannerheim kertoi Churchillille solmineensa salaisen hyökkäyssopimuksen Puolan kanssa ja vakuutti yrittävänsä viivytellä Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvotteluja.
Nyt suunnitelma kaatui liittoutuneiden Lontoon huippukokoukseen, ilmapiiri oli vihamielinen sotapolitiikalle. Kokous antoi kuitenkin takuut reunavaltioiden koskemattomuudesta sekä kehotti niitä rauhanneuvotteluihin. Kun Neuvosto-Venäjä huhtikuussa hyökkäsi Puolaan, Britannian pääministeri Lloyd George kieltäytyi avunannosta. Churchill joutui lopettamaan antikommunistien varustamisen ja rohkaisemisen.
Mannerheim ohjasi Churchillin muistelmia
Churchillin ja Mannerheimin ystävyys jatkui läpi vuosikymmenien. Marsalkka Mannerheim tapasi kuningas Yrjö V:n hautajaisten yhteydessä Churchillin 1936. Mannerheim oli lukenut Churchillin muistelmat.
"Suomea koskeva osuus on kirjoitettu kovin saksalaismyönteisesti", Mannerheim huomautti. "Suomalaisten vapaustaistelu ei saa ansaitsemaansa kohtelua. Te korostatte saksalaisten roolia ja kirjoitatte, että Suomen tasavalta syntyi Saksan intressistä. Sanotte, että Suomi oli alistettu Saksan käskyvaltaan ja että Suomen kommunistien tuhoaminen oli Saksan maailmanherruutta palveleva toimi, johon Suomi oli taipunut."
Mannerheim korosti, että suomalaiset tuhosivat kommunistit omin voimin ja ettei itse edes halunnut saksalaisten apua. Hän piti Tampereen valtausta keskeisenä voiton kannalta. Churchill pyysi Mannerheimiä laatimaan luonnoksen Suomea koskevista osuuksista kirjan seuraavaa painosta varten. Mannerheim suostui ja Churchill muokkasi muistelmansa uusiksi marsalkan laatiman luonnoksen mukaan.
