Kymmenen vuotta sitten suomalaisyritykset pitivät suoria investointeja Venäjälle suurena riskinä. Nyt on riski olla investoimatta Venäjälle.
Venäjän kaupan konkarit sanovat, että mehukkaimmat marjat on jo poimittu. Venäjän talous on kasvanut ruplan romahduksesta lähtien, vuodesta 1998, keskimäärin yli kuusi prosenttia joka vuosi ja investoinnit jopa kymmenen prosenttia vuodessa eli imua näyttää riittävän.
Tilastot todistavat suomalaisten arkuutta tai viisautta idänkaupassa: Suomi on investoinut Venäjälle 1,8 miljardia euroa. Saman verran Suomi on sijoittanut sata kertaa pienempään naapuriin Viroon. Kiinan investoinnit ovat sitten aivan oma lukunsa: yli viisi miljardia euroa.
Oulussa pääkonttoriaan pitävä pörssiyhtiö Technopolis on uusimpia Venäjälle menijöitä. Se neuvottelee parhaillaan Pietarin kaupungin kanssa investointisopimuksesta, minkä jälkeen yhtiö rakentaa Venäjälle ensimmäisen länsimaisen huipputeknologiakeskuksen uudelle erityistalousalueelle Neudorfiin.
Pietarin eteläpuolella sijaitsevaan Neudorfiin rakennetaan yksi Venäjän kuudesta erityistalousalueesta, joiden pitäisi houkutella ulkomaisia investointeja aivan samaan tapaan kuin Kiinan erityistalousalueet parikymmentä vuotta sitten.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili toissa vuonna Intiassa ja näki siellä, mitä erityistalousalueet voivat saada aikaan. Viime heinäkuussa Putin vahvisti erityistalousalueita koskevan lain, joka on voimassa vähintään 20 vuotta.
Suomalaisyritykset ovat odottaneet vuosikausia investointisuojasopimusta Venäjän kanssa, mutta taitaa käydä niin, että se tulee vasta silloin kun Venäjästä tulee Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaa. Se voi tapahtua ensi kesänä, kun Venäjä isännöi maailman johtavien teollisuusmaiden eli G8:n huippukokousta Pietarissa.
Olutyhtiö Baltic Beverages Holdingin toimitusjohtaja Christian Ramm-Schmidt on eri yhteyksissä painottanut Venäjän valtavia mahdollisuuksia. Hänen yrityksensä on investoinut Venäjälle enemmän kuin suomalaisyritykset yhteensä, mutta BBH:n investoinnit menevät Ruotsin piikkiin.
Naapurimaan riskit Ramm-Schmidt jakaa liiketoimintariskeihin ja toimintaympäristön riskeihin. Liiketoimintariski on lännessä suurempi kuin Venäjällä. Idässä toimintaympäristön riski on suurempi kuin lännessä. Poliittinen riski on Ramm-Schmidtin mukaan oma lukunsa, hän kuitenkin uskoo, että Putin on tulevaisuuden takuumies eli hän pitää järjestystä yllä, samoin hänen seuraajansa.
Suomen valtio on myös herännyt Venäjän mahdollisuuksiin, sillä se on yhdessä Finpron eli entisen Ulkomaankauppaliiton kanssa perustamassa Suomen kolmatta innovaatiokeskusta Pietariin. Kaksi edellistä ovat Kiinassa ja Yhdysvaltain länsirannikolla, Piilaaksossa.