Terrorismin pitkä varjo lankesi maanantaina Pietarin keskustaan, noin 150 kilometrin päähän Suomen kaakkoisrajasta.
Metroiskua ei voi pitää täysin odottamattomana siinä mielessä, että siviileihin kohdistuneita joukkosurmia on Venäjällä nähty harvakseltaan viime vuosienkin aikana. Iskujen kohteet tosin ovat olleet ennen kaikkea Moskovassa, Etelä-Venäjällä tai Kaukasiassa.
Isku Pietariin ei ollut täydellinen yllätys siksikään, että kaupungin asema on Venäjällä poikkeuksellinen. Vaikka Moskova on vallan tärkein linnake, Pietari on entinen pääkaupunki ja maan presidentin ja pääministerin kotikaupunki. Isku Pietariin on isku Venäjän ytimiin.
Olennaisin kysymys Pietarissa ja Venäjällä on nyt, mitä tapahtuneesta seuraa. Tämä riippuu pitkälle siitä, kuka iskun teki. Tiistaina syylliseksi osoitettiin kirgisialaissyntyistä Venäjän kansalaista. Kyseessä olisi ollut itsemurhaisku.
Ainakin epäluulot Venäjän miljoonia keskiaasialaisia asukkaita kohtaan kasvavat. Näitä ihmisiä, pysyvästi tai työluvan varassa maassa eläviä, on miljoonia.
Merkittävää on sekin, mitä tekijä ei ilmeisesti ollut. Hän ei ollut ukrainalainen eikä Putinin vastaisen poliittisen opposition edustaja. Jälkimmäisen mahdollisuudenhan tempaisi maanantai-iltana hatustaan Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Suomen tv:n uutislähetyksissä.
Olivat puolentoistakymmentä siviiliä surmanneen tekijän motiivit mitkä tahansa, tapaus kasaa paineita presidentti Vladimir Putinin niskaan. Kun maan kansalaisille on vuosien ajan kerrottu, että terrori-iskut ovat Länsi-Euroopan suurkaupunkien vitsaus, nyt tuhotyöt ottivat jälleen jalansijaa äiti Venäjällä.
Presidentti Putinin keskeisenä tavoitteena on säilyttää maan va-
kaus. Varoittavana esimerkkinä epävakaudesta venäläisille on esitelty Ukrainaa - nostamatta esiin sitä seikkaa, että Ukrainan ongelmat ovat pitkälle peräisin Venäjän tuella käytävästä Itä-Ukrainan sodasta.
Kansalaisten turvallisen elämän takaaminen kuuluu valtioiden perustehtäviin. Maanantaisen iskun viillot ihmisten mielissä ovat nyt syvät muuallakin kuin Pietarissa.
Kansalaisten pelkoja voi käyttää myös väärin. Lähipäivät näyttävät, millaisiin operaatioihin Venäjän johto ryhtyy.
Valvonnan ja rajoitusten kohteeksi on tavallista helpompi asettaa myös maan poliittinen oppositio, jonka toiminta on viime viikkoina saanut uutta voimaa korruption vastaisesta taistelusta.
Kremlissä joudutaan nyt käymään seuraavista siirroista ankaraa puntarointia. On syytä toivoa, että Venäjän johto keskittyy nyt todelliseen terrorismiin ja sen juurisyihin.
Presidentti Putin ymmärtää varmasti senkin, että sotatoimet Syyriassa ovat nostaneet Venäjän uudella tavalla terrorin maalitauluksi. Tästä on vain vedettävä tarpeelliset johtopäätökset.
Minkään maan sotilaallinen huseeraaminen rajojensa ulkopuolella ei kuitenkaan koskaan tee oikeutetuksi sen viattomiin kansalaisiin kohdistuvia iskuja.