Pääkirjoitus

Pien­yri­tys­ten alv-alea syytä ko­keil­la

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kiinnittää tutkimuksessaan huomiota pienimpien yritysten ongelmiin.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kiinnittää tutkimuksessaan huomiota pienimpien yritysten ongelmiin. Yritysten toivottua vähäisemmän perustamisen ja hitaan kasvun yhdeksi syyksi on löydetty Suomen noudattama arvonlisäverokäytäntö.

Arvonlisäverollisen liikevaihdon alaraja on Suomessa EU-maiden alhaisimpia. VATT:n tutkimuksessa huomautetaan, että liikkeen- tai ammatinharjoittaja joutuu alarajan ylitettyään jopa kolminkertaistamaan liikevaihtonsa säilyttääkseen tuloksensa edes ennallaan. Tilanteen korjaamiseksi esitetäänkin liikevaihdon alarajan tuntuvaa korottamista, nykyisestä 8 500 eurosta 25 000 euroon.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomesta puuttuu kymmenin tuhansin juuri kaikkein pienimpiä yrityksiä. Arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajan korottaminen edistäisi Suomessa kaivattavien yritysten perustamista ja kiihottaisi pienimpien yritysten kasvua. Vakavasti esitykseen olisi suhtauduttava myös siksi, että uudistus supistaisi tutkijoiden mukaan myös epätoivottavaa harmaata talotta.

Valtion verotuloista huolehtiva valtiovarainministeriö ei ole lämmennyt esityksille: alv-huojennusten on huomautettu vähentävän suoraan verotulojen määrää, kun väitetyistä myönteisistä vaikutuksista on lopultakin voitu esittää vain arvailuja. Myöskään juuri pienimpien yritysten etujärjestö, Suomen Yrittäjät, ei suoralta kädeltä lämpene huojennusesitykselle eikä ainakaan ole tehnyt siihen tähtäävää esitystä.

Alv-keskustelu osoittaa, kuinka ponnettomia Suomessa toimet yrityskentän vahvistamiseksi lopulta ovat. Esitykset saada aikaan toivottua kehitystä eivät ole innostaneet edes kokeiluihin, vaikka ne ovat olleet hyvin perusteltuja ja pohjanneet aiemminkin kestäviin tutkimuksiin.

Arvonlisäverojärjestelmän keventämistä ehdotettiin edellisen kerran viime vuoden lopulla erityiskeinoksi voimistamaan Pohjois-Suomen taloudellista kehitystä ja hillitsemään muuttoliikettä. Pohjois-Suomen strategiassa osoitettiin arvonlisävero työvoimavaltaisten yritysten lisäkustannukseksi. Siksi strategiassa esitettiin työn kustannusten arvonlisäveron poistamista Pohjois-Suomen pahimmilla työttömyys- ja muuttotappiokunnilla toimivilta yrityksiltä.

Kumpikin esitys on sen verran vankasti pohjattu, että ne aiheuttavat paineita hioa alv-järjestelmää. Jos kerran luvassa on enemmän yrityksiä ja työpaikkoja ja vieläpä harmaan talouden kustannuksella, ainakin ehdotusten kokeileminen on paikallaan.

paakirjoitus@kaleva.fi