Intian suuri väestö ja valtavat markkinat ovat tehneet maasta Kiinan tavoin houkuttelevan investointikohteen länsimaiselle teollisuudelle. Myös Intian oma teollisuus kasvaa ja tuottaa hyvin sijoittajille.
Suuret kansainväliset yhtiöt, jotka aikovat valmistaa tuotteitaan Intiassa, rakentavat tuotantoaan varten tehtaita, sanoo markkinointijohtaja P. L. Ramasamy Etelä-Intian pientuottajaryhmien liitosta SIPA:sta. Globalisaatiokehitys vaikeuttaa pienten intialaisten käsityöläistuottajien taloudellista toimintaa.
"Emme voi pysäyttää globalisaatiota, mutta voimme lisätä länsimaiden asukkaiden tietoisuutta siitä, että käsityöläistuotteiden ostamisella voi todella vaikuttaa", Ramasamy korostaa.
Ramasamy pitää elintärkeänä sitä, että länsimaiden kuluttajat suosivat ostosvalinnoissaan kolmannen maailman, ei pelkästään Intian, pientuottajien valmistamia reilun kaupan tuotteita.
Työtä heikko-osaisille
SIPA-järjestö on erikoistunut auttamaan käsityöläis- ja tekstiilituotteiden pientuottajia markkinoinnissa ja viennissä. Intialaisille käsityöläisille järjestetään esimerkiksi harjoitteluohjelmia, joissa tuottajia opastetaan tuotekehityksessä, rahoituksessa, kustannuslaskennassa ja tuotteiden hinnoittelussa.
"Annamme bisneksen markkinointiapua eteläintialaisille tuottajaryhmille ja luomme heille työllistymismahdollisuuksia", Ramasamy toteaa.
Hänen mukaansa pientuottajat pystyvät huomioimaan tuotannossaan ympäristön suurteollisuutta paremmin. SIPA on esimerkiksi ohjannut pientuottajia käyttämään luonnonmukaisia tekstiilien värjäysmenetelmiä.
"Järjestön avulla pystymme kiinnittämään huomiota ympäristökysymyksiin ja kehittämään tuottajien toimintatapoja", Ramasamy perustelee.
Reilun kaupan tuotteiden vientiin saadaan apua ulkomaisilta yhteistyökumppaneiltaan, kuten suomalaisen Maailmankauppojen liiton jäsenistöltä. Vientikauppaa Intiasta Suomeen on harjoitettu erityisen vientiorganisaation perustamisesta lähtien eli vuodesta 1985.
"Me tarvitsemme tukea kansainvälisiltä reilun kaupan kumppaneiltamme, jotka auttavat meitä myymään käsityöläistuotteitamme. Tuottajaryhmämme ovat kokonaan riippuvaisia kaupasta. Myynnistä saatu tulo menee pääasiassa perheille", Ramasamy vakuuttaa.
Pienten tuottajayhteisöjen jäsenet ovat yleensä heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia, kuten leskiä tai kastittomia. Useimmilla heistä ei olisi mahdollisuutta työllistyä massatuotteita valmistaviin tehtaisiin, Ramasamy huomauttaa.
"Järjestömme tavoitteena on tarjota töitä pienille artesaaniryhmille."
Lisää ammattimaisuutta
Tietoisuuden lisäämiseksi Ramasamy ja räätälimestari Vennapusa Gabriel leprayhteisö Bethany Colonystä ovat parhaillaan vierailulla Suomessa.
Ramasamyn mielestä liiketoiminta sujuu tällä hetkellä hyvin Etelä-Intian pientuottajien ja länsimaisten reilun kaupan järjestöjen välillä.
"Liiketoiminta kasvaa hyvin, ja keskitymme sen lisäämiseen. Tällä hetkellä reilu kauppa on melko näkyvää Euroopan maissa. Sitä täytyy lisätä, jotta yhä useampi voisi työllistyä. Reilun kaupan myyntijärjestelmää täytyy vielä kehittää ammattimaisemmaksi", Ramasamy arvioi.
Tulevaisuus voi tuoda monia mahdollisuuksia, mutta kaikki on viime kädessä länsimaisten asiakkaiden käsissä. Ramasamy uskoo silti vahvasti, että pientuottajien tilauskirjat vahvistuvat tulevina vuosina.