Suomessa aletaan tutkia pienten säteilyannosten vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Ionisoivan säteilyn, kuten radioaktiivisten aineiden säteilyn, tiedetään aiheuttavan syöpää ja perinnöllisiä sairauksia.
"On olemassa jonkin verran epidemiologista väestötutkimusta, joka viittaa myös sydän- ja verisuonisairauksien suuntaan", kertoo Säteilyturvakeskuksen tutkimusjohtaja Sisko Salomaa.
Esimerkkinä hän mainitsee viime keväänä julkaistun tutkimuksen, jossa Britanniassa havaittiin ydinlaitosten työntekijöillä kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski. "Kysymysmerkiksi jää, että siinä työssä ei ollut kovin hyviä tietoja tupakoinnista ja muista mahdollisista sekoittavista tekijöistä", Salomaa harmittelee.
"Lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeen", Salomaa korostaa. Erityisesti säteilyn aiheuttamien sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisista syntymekanismeista on hyvin paljon epäselvyyttä.
Säteilyturvakeskus osallistuu kahteen kansainväliseen hankkeeseen. Cardiorisk-hankkeessa Säteilyturvakeskuksen osuus koskee pienten säteilyannosten aiheuttamia muutoksia proteiinien ilmentymisessä verisuonien ja sydämen sisäpintoja verhoavassa solukerroksessa.
Note-hanke keskittyy ionisoivan säteilyn epäsuoriin vaikutuksiin, kuten naapurisoluvaikutukseen.
Tällä ymmärretään säteilyn aiheuttamia muutoksia soluissa, jotka eivät ole altistuneet säteilylle, mutta ovat olleet säteilyä saaneiden solujen vaikutuspiirissä.
Salomaan mukaan hankkeissa perehdytään asiaan kokeellisella tutkimuksella, muun muassa eläinkokeiden ja soluviljelmien avulla.
Ihmisillä riski voisi kasvaa esimerkiksi sädehoidossa tai tietokonetomografiatutkimuksessa.
"Jos on olemassa lisäriski, se on selvästi pienempi kuin syöpäriski", Salomaa määrittelee.
"Lääketieteelliselle tutkimukselle on aina jokin tarve, ja siinä puntaroidaan hyödyt ja haitat", Salomaa muistuttaa.
"Jos pienten säteilyannosten todetaan lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, tämä voisi pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa esimerkiksi säteilysuojelun annosrajoihin", Salomaa arvioi.
Ensimmäisiä tuloksia Note-hankkeista voi Salomaan mukaan olla odotettavissa ehkä ensi vuonna. Cardiorisk-hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2011.