Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT laskeskelee, että lypsykarjatilojen lukumäärä putoaa nykyisestä 17 000:sta 10 000:een vuoteen 2010 mennessä. Samaan aikaan lehmien määrä jäljelle jäävillä tiloilla kasvaa 18:sta yli 30:n.
"Pienet tilat häviävät, kun Cap-uudistus (EU:n yhteinen maatalouspolitiikkaa) toteutetaan. Ne tuskin lähtevät investoimaan. Maidon tuottajahinta alenee nopeasti 15-20 prosenttia", toteaa professori Kyösti Pietola MTT:stä.
Vuorenmaan tilalla Kalajalla, Reisjärven ja Haapajärven välimaastossa, lypsykarjatilojen tulevaisuus vetää mietteliääksi. Vähän aikaa sitten tila oli vielä suuri, nyt keskimääräinen tilakoko lähenee heidän 24 lehmän karjakokoaan, ja näillä näkymin tila luokiteltaisiin jo pieneksi vuonna 2010.
"Luulen, että meidän tilalla tullaan pysymään nykyisessä tuotannossa. Investointituet houkuttelevat laajentamaan, mutta kasvava työmäärä hirvittää. Jos työn määrää kasvattaa, miten käy jaksamisen", pohdiskelee isäntä Mika Vuorenmaa, 34.
Haaveena 10 000
litran tuotos
Isännällä meni navetassa edellisyönä kolmeen. Lehmän piti poikia, mutta "tämä teki vain kiusaa", kuten isäntä tokaisee. Ja jätti poikimatta. Navettaan piti mennä taas aamuvarhaisella lypsylle ja ruokkimaan elukat sekä siivoamaan jätökset pois.
Navetan jälkeen isäntä kiirehti naapurin perään, joka oli hakemassa lietekärryä. Kärry ei joutanut tänään, koska omassa navetassa liete alkoi nousta lypsymonttuun. Karjasuojan takana oleva lietekaivo piti tyhjentää päivän aikana; kuskata talven aikana kertynyt liete kilometrin päässä sijaitsevaan varakaivoon.
"Iso kysymysmerkki", emäntä Liisa Vuorenmaan, 38, vastaa kysymykseen tilan tulevaisuudesta. Kaksi kouluikäistä pojanviikaria on kasvamassa; mielivät jo kovasti traktorin puikkoihin. Joten jatkajiakin on omasta takaa, kunhan vain heidän aikansa tultua jatkolle on edellytyksiä.
Kymmenkunta vuotta sitten isännän kotitilan pidon vastuulleen ottaneet Vuorenmaat aikovat ottaa samoihin aikoihin rakennetusta navetasta irti sen, mitä se antaa. Pihattonavetassa ei ole tilaa karjamäärän kasvulle.
"Keskituotoksen nostaminen yli 10 000 litraa on haave. Nyt tuotos on 9 200 litraa. Tuotos on koko ajan noussut. Jalostus alkaa pikku hiljaa näkyä", Liisa Vuorenmaa kertoo.
Tiloja tippuu Reisjärvelläkin
1960-luvulla alkaneelle ja EU:hun liittymisen jälkeen kiihtyneelle maatalouden murrokselle ei näy loppua. MTT arvioi tiloja olevan 55 000 vuonna 2010, kun niitä nyt on 72 000. Viikate niittää eniten lypsykarjatiloja - tiloja, joita on suhteellisesti eniten koko laajalla Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
"Maidontuotanto keskittyy ja karjakoko vahvoilla maitotalousalueilla, kuten Pohjois-Savossa sekä Nivalan ja Haapaveden ympäristössä, kasvaa. Kainuussa tuotantomäärät alenevat. Pääoma keskittyy yhä enemmän 50 lehmän karjoihin, kun tuotannosta suurin osa tulee nyt runsaan 20 lehmän karjoista", kotiseudultaan Siikajoelta hiihtolomaansa viettämästä puhelimitse tavoitettu Kyösti Pietola kertoo.
Murros näkyy pienessä Reisjärven Kalajan kylässä. Siellä täällä on pikkumökki kallellaan, laudat ikkunaan naulattuna ja karjasuojat kylmillään.
"Tiloja tippuu vielä Reisjärvelläkin. Vaikka viljelijät täällä ovat koko maan mitassa nuorimpia", Mika Vuorenmaa sanoo.
Vuorenmaan tilalla haetaan toimeentuloa lehmien lisäksi urakoinnista. Isäntä tekee peltotöitä muille viljelijöille. Kiireimpään aikaan palkataan lomittaja emännän avuksi navettaan.
"Tarvittaisiin useampia urakoitsijoita, jotka löisivät hynttyitään yhteen ja pystyisivät tekemään rehun ja kylvöt valmiiksi asti", Mika Vuorenmaa toteaa.