Työn ja perheen sovittaminen yhteen hiertää suomalaisilla miehillä. Tohtori Pentti Arajärven mukaan tiukimmin puun ja kuoren välissä ovat pienten lasten isät.
"Yhteiskunnan tehokkuuden nimissä vaaditaan nyt eräiltä ryhmiltä sellaista työhön osallistumista, ettei sitä voi pitää kohtuullisena", Arajärvi sanoi puhuessaan Stakesin seminaarissa keskiviikkona.
Miesten työllistymisaste eri ikäkausina on kaikkein korkein 27-37 vuoden iässä, jolloin suurin osa miehistä on jo perheellisiä. Pienten lasten isät tekevät Pentti Arajärven mukaan Suomessa eniten ylitöitä.
"Työelämä nojaa sääntöihin, jotka eivät jousta. Perheen suhteen on enemmän varaa joustaa, mutta kun perhe romahtaa, se romahtaa kunnolla ja vaikuttaa miehen koko elämään."
Arajärven mukaan monet miehet käyttävät myös tilannetta hyväkseen ja pakenevat perhettä työhön. "Työhön mennään lepäämään. Työelämä ruokkii tätä. Miehet ovat kuitenkin tästä perhepaosta johtuen selviä menettäjiä. Perhe on elämän ydinasioita, ja lapset parasta ja kalleinta mitä meillä on. Perheen eteen teemme työtä ja siitä ammennamme voimaa ja hyvinvointia."
Lapsiperheiden
köyhyysriski kasvanut
Pentti Arajärvi on oikeustieteen tohtori ja toimii sosiaalioikeuden professorina Joensuun yliopistossa. Hänen tutkimustyönsä on kohdistunut perusoikeuksiin ja toimeentuloturvaan, ja hän on kirjoittanut paljon opetuksen ja koulutuksen kysymyksistä.
"Olen erittäin huolissani nuorista, jotka eivät suorita peruskoulun jälkeen mitään muuta tutkintoa. He ovat tulevaisuuden luusereita. Suurin osa heistä on poikia. Koulun pitäisi olla iloinen osa lapsuutta ja nuoruutta, mutta varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon poikia, jotka eivät viihdy koulussa. Opetussuunnitelmia ja oppimateriaalia olisi muokattava siten, että ne motivoivat myös näitä nuoria."
Perhepoliittisten tukimuotojen kehitys ei ole suosinut pienten lasten perheitä. Köyhyysriski on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut Suomessa eniten alle 30-vuotiailla, perheettömillä yksineläjillä ja seuraavaksi eniten yksinhuoltajilla, joiden köyhyysriski on Arajärven mukaan kaksinkertaistunut vuoden 1995 jälkeen.
Sama koskee myös nuoria pariskuntia, joilla on alle kouluikäisiä lapsia.
"Voimme lohduttautua sillä, että kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten lapsiperheiden köyhyysriski on kuitenkin pieni", Arajärvi sanoi.