Väkivalta on varjostanut oululaisen Sarin, 43, (nimi muutettu) elämää lapsuudesta asti. "Isäni oli väkivaltainen. Muistan lapsuudesta remmin jäljet selässäni ja sen, miten pelkäsimme siskon kanssa."
Sarin isä kuoli tytön ollessa kouluikäinen, mutta väkivalta jatkui. Äiti löi, samoin äidin miesystävät. Myös päihteet kuuluivat elämään. Sarin äiti joutui myös miesystäviensä pahoinpitelemäksi. Hakkaamisesta ei koskaan puhuttu.
"Meille teroitettiin, että kotiasioista ei puhuta. Ei olisi tullut mieleenikään."
Nykyään Sari on neljän kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaäiti. Takana on avioliitto, joka päättyi vuosia sitten miehen väkivaltaisuuteen.
Aviomies oli sairaalloisen mustasukkainen ja purki aggressioitaan lyömällä vaimoansa. Lyöntejä tuli muutaman kerran vuodessa.
"Silottelin ja varmistelin tilanteita, ettei toinen saisi aihetta suuttumiseen. En hakenut apua, vaan kestin vuosikausia ja ajattelin, että ainakin hän on hyvä isä. Lapsia hän ei silloin lyönyt."
Väkivallan uhka
jatkui pitkään
Eron jälkeen väkivallan uhka oli läsnä pitkään. Mies soitteli uhkaavia puheluita ja oli väkivaltainen myös tavatessaan lapsiaan. "Koskaan hän ei sitä ole itse myöntänyt. Nykyään lapset eivät enää suostu lähtemään isälleen."
Kun Sari joutui eronsa jälkeen jälleen uuden miesystävänsä pahoinpitelemäksi, hän otti yhteyttä Oulun ensi- ja turvakotiin. "Sain keskusteluapua ja pääsin Kelan korvaamaan kuntoutukseen, jossa olen voinut käydä läpi omaa taustaani ja lapsuuteni traumoja."
Sari toivoo, että hänen kertomuksestaan on apua lähisuhdeväkivallan uhreille.
Pienten lasten äiti tyypillinen asiakas
Oulun ensi- ja turvakodin avopalvelukeskuksen johtajan Riitta Pohjoisvirran mukaan Sarin tarina ei ole mitenkään poikkeuksellinen.
Oulussa turvakodissa on vuosittain noin 120-140 kävijää. Tyypillinen asiakas on 30-40-vuotias nainen, jolla on 1-3 alle kouluikäistä lasta. 90 prosenttia asiakkaista on naisia.
Pohjoisvirran mukaan Oulussa turvakotiin pääsee halutessaan, mutta turvakotiin perheväkivaltaa pakoon tulevat ovat jäävuoren huippu. Kolmen vuoden takaisen tutkimuksen mukaan jopa viidennes kaikista naisista kokee väkivaltaa nykyisessä parisuhteessaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton toukokuussa julkistaman suosituksen mukaan kunnan on taattava riittävät palvelut perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Tätä korostaa myös tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi lastensuojelulaki.
Stakesin kehittämispäällikön Helena Ewaldsin mielestä Suomessa pitäisi olla perheväkivallan uhreille enemmän niin sanottuja matalan kynnyksen palveluita, joista apua saisi nopeasti, ilman ajanvarausta ja jopa nimettömänä.
"Korostaisin ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Suomesta puuttuu nimenomaan väkivaltakysymyksiin erikoistunut palvelu. Monesti väkivallasta voi olla erillisiä viitteitä, mutta viranomaiset eivät välttämättä aina osaa tarttua niihin."
Oulussa tilanne on moniin pienempiin paikkakuntiin verrattuna parempi. Ensi- ja turvakodissa on ympärivuorokautinen päivystys ja myös matalan kynnyksen apua on saatavilla.
Lisäksi Oulussa toimii myös Kriisikeskus ja Rikosuhripäivystys.