”Monet ovat sanoneet, että täällä on kodinomainen tunnelma”, lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen toteaa.
Se on helppo uskoa. Hoitaja tervehtii ovella, ja nenään leijailee kahvin tuoksu.
”Vaikka olemme paikallinen klinikka, olemme moderni klinikka. Emme tee kompromisseja pienuutemme takia”, Koivusen kollega, lapsettomuuslääkäri Eija Karjalainen sanoo.
Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa suomalaista. Auttaakseen heitä kourallinen pitkän linjan lapsettomuushoitojen ammattilaisia perusti oman klinikan, Gynovan.
Ikioma klinikka – unelmien täyttymys
Ajatus omasta klinikasta kypsyi vähitellen. Kun pitkäaikainen, yhteinen työpaikka Väestöliitto myytiin, rohkeille naisille koitti oiva hetki hypätä uuteen.
”Halusimme tehdä työtä omalla tavallamme”, Karjalainen toteaa. ”Pikku klinikka on paljon ketterämpi kuin iso.”
Suomen ainoa ketjuuntumaton lapsettomuusklinikka avasi ovensa 2019.
”Tätä olemme aina halunneet tehdä”, Koivunen tuumaa. ”Arvostamme toistemme ammattilaisuutta. Tällaista ei voi laittaa kokemattomana pystyyn.”
”Meillä on myös valtavan kokeneet hoitajat, jotka voivat neuvoa ja tukea potilaita. Se on tosi, tosi tärkeää”, Karjalainen sanoo.
Kaksikko on tehnyt lapsettomuuslääkärin työtä päätoimisesti 2000-luvun alusta asti. Ammattitaitoaan he päivittävät jatkuvasti sekä Suomessa että ulkomailla.
”Toivomme potilaiden luottavan, että olemme oikeasti asiantuntijoita”, Koivunen sanoo.
Vaikka yrityksen pyörittämisessä on omat koukeronsa, klinikka tuntuu unelmien täyttymykseltä. Työtä tehdään omilla arvoilla, ja vastaanottoa saa pitää viikonloppuisinkin, jos potilaan paras sitä edellyttää.
”Aamulla on kiva tulla töihin”, Karjalainen tuumaa.
”Ja aina on yhtä mukavaa, kun ovikello soi ja tulee potilaita”, Koivunen hymyilee.
Vähillä hoidoilla raskaaksi
Gynovalaisilla on Koivusen mukaan yksi tavoite: lapsitoiveen toteuttaminen.
”Se on ykkösjuttu.”
Liikoja ei luvata, eikä mitään ylimääräistä tai turhaa tehdä.
”Nykyään on tekniikoita, jotka eivät tuo lisäarvoa hoitoihin”, Karjalainen tietää. ”Mietimme aina yksilöllisesti, mikä on paras vaihtoehto.”
Ensikäynti jännittää monia. Kaikki eivät kuitenkaan suinkaan päädy hoitoihin.
”Neuvomme, mitä kotona voi tehdä, ja myöhemmin kuulemme onnistumisista ilman meitä. Se on tosi iloinen asia”, Karjalainen hymyilee.
Koivunen komppaa.
”On ihan parasta, jos ei tarvita isoja kommervenkkejä. Kun perusasiat, kuten tietyt labra-arvot, saadaan kuntoon, se voi riittää.”
Jos raskaus ei ala kotona, jatko pohditaan yhdessä.
”Jotkut eivät halua koskaan koeputkihoitoon, vaikka se saattaisi olla tehokkain hoitomuoto. Jos he haluavat edetä kevyemmin, teemme niin”, Karjalainen sanoo.
Klinikalla panostetaan erityisesti kohtaamiseen. Kaikille potilaille nimetään kokenut ja lapsettomuutta pitkään hoitanut omalääkäri, joka vastaa hoidon kulusta ja keskittyy pohtimaan keinoja, jos hoidot eivät tuota tulosta. Koivunen tietää, että juttelu helpottaa huolia.
”Kerromme rehellisesti, millainen hoito voi olla ja minkälaisia kokemuksia potilailla on ollut. Hirveän moni sanoo, ettei se ollut lähellekään niin paha kuin he kuvittelivat.”
Moni pieni ihme on saanut klinikalla alkunsa. Aina niin ei kuitenkaan tapahdu.
”Olemme saaneet palautetta, että ’Tämä on nyt meidän tarinamme, mutta kiitos, kun teitte kaikkenne’. Harva lähtee täältä tosi pettyneenä, vaikka tietysti he ovat surullisia ja pettyneitäkin”, Karjalainen sanoo.
”Pyrimme olemaan läpinäkyviä”
Potilas saa halutessaan tarkan hinta-arvion etukäteen.
”Pyrimme olemaan tosi läpinäkyviä. Ihmiset ovat kiitelleet, että voivat luottaa hinta-arvioon”, Karjalainen sanoo.
Yksityisen klinikan hinnoittelu saattaa kuitenkin askarruttaa. Mitä jos siellä rahastetaan?
Kaksikko ymmärtää huolen: hoidot ovat potilaille kalliimmat kuin julkisella puolella.
”Omistamme itse tämän firman ja tarvitsemme liikevaihtoa vain sen verran, että voimme pitää modernit laitteet, saamme hyviä tuloksia ja henkilökunnalle palkkaa”, Karjalainen summaa. ”Se on tavoitteemme, ei tuottaa voittoa joillekin sijoittajille.”
Pieni klinikka vastaa itse kuluistaan, jotka ovat samat kuin isoilla klinikoilla tai sairaaloilla viranomaismaksuista Kanta-ohjelmiin ja laitteisiin.
”Siksi hoidot eivät voi olla halvempia”, Karjalainen harmittelee.
Koivunen yhtyy kollegansa sanoihin.
”Labra on kallis paikka. Liuokset, maljat ja katetrit maksavat, koska ne ovat oikeasti hyviä.”
Laboratorio on samalla paikka, jossa pieniä ihmeitä tapahtuu.
”Meidän biologi Sanna on erityisen ylpeä labrastaan”, Karjalainen hymyilee.
Paras palaute on pienokaisen kuva
Kun testi näyttää plussaa, se sykähtää myös lääkärin sydämessä.
”Paras palaute on, kun saa vauvasta kuvan”, Koivunen sanoo. Silmissä häilyvät kyyneleet.
”On se tosi hienoa. Osa on elänyt lapsitoiveen kanssa kauan, ja kun se lopulta toteutuu, niin kyllähän me olemme superonnellisia”, Karjalainen hymyilee.
Toisinaan pienokaisia tulee kylään. Jotkut arastelevat tuoda lapsen klinikalle, sillä he muistavat, kuinka kipeää lasten näkeminen teki aikoinaan.
”Kaikki ovat tervetulleita”, Koivunen sanoo. ”Klinikka olisi aika tyhjä, jos täällä ei koskaan kävisi lapsia. Lapset ovat koko toimintamme lähtökohta ja päämäärä.”
Karjalaisen mukaan asian voi nähdä myönteisenäkin: lasten kyläily saattaa tuoda toivoa.
”Että hei, jos noilla on onnistunut, meilläkin voi onnistua.”
Toivosta puheen ollen: kun klinikkaa oltiin perustamassa, se kulki työnimellä Toivo.
”Meistä se olisi ollut tosi kiva”, Karjalainen sanoo hymynkare suupielessä.
Nimi oli kuitenkin varattu – mutta toivo jäi elämään. Se on tunne, jonka Karjalainen haluaa jättää potilaille, kun he lähtevät klinikalta kotiin.
Toivoa on, olipa tarina millainen tahansa.