Pitkästä aikaa Euroopan taloudesta on myönteistä kerrottavaa. Tilastovirasto Eurostatin mukaan Euroopan unionin maiden talous kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna, ja euroalueellakin päästiin plussan puolelle.
Tämä tarkoittaa sitä, että taantuma EU-alueella on selätetty. Taantumaksi katsotaan ajanjaksoa, jolloin kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä mennään miinuksella. Kasvu on kuitenkin sen verran heiveröistä, ettei kovin suuriin riemunkiljahduksiin ole aihetta.
Suomen tilanne on tämän tilaston valossa heikko. Tuotanto laski rajusti kesäkuussa: 5,9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kun laskua oli reippaasti myös edelliskuukausina, tarvotaan täällä yhä laman hetteikössä.
Suomen talouden alamäki johtuu paitsi kansainvälisestä taantumasta, myös siitä, että keskeiset teollisuudenalat ovat voimakkaan rakennemuutoksen kourissa.
Yksi suuri menetys on matkapuhelinvalmistaja Nokian ympärille rakentunut teollisuus, jota on ajettu alas. Tilanne on hieman samanlainen kuin 1990-luvun laman aikana, jolloin Suomi menetti Neuvostoliiton kaupan. Neuvostoliittohan lakkasi olemasta, ja kesti aikansa ennen kuin vienti alkoi vetää sen raunioille rakennetulle Venäjälle.
Metsä- ja puunjalostusteollisuus on ollut yksi rakennemuutoksen kohteista. Se on kuitenkin kemianteollisuuden kanssa teollisuussektori, joka edelleen kannattelee Suomen taloutta. Sahatavara, selluloosa ja jotkut muut puun jalostustuotteet tekevät kauppansa, vaikka paperin kysyntä taantuukin.
Alan näkymät ovat lupaavat uusien tuotteiden kehittelyn ansiosta. Varsinkin puuhun perustuville polttoaineille tulee riittämään kysyntää.
Suomen teollisuus perustuu pitkälle investointitavaroiden vientiin. Kun keskeisillä markkina-alueilla on ollut taantuma, investointitavaroillekaan – koneille ja laitteille – ei ole ollut kysyntää. Talouden nousu Euroopassa lisää investointitavaroiden kysyntää, mutta ottaa aikansa ennen kuin se näkyy ja tuntuu täällä.
Taantuman aikana Suomi on kuitenkin menettänyt pysyvästi jotain. Nokia ja sen rinnalla toiminut alihankintateollisuus eivät nouse enää sellaiseen asemaan, joka niillä oli vielä muutamia vuosia sitten.
Suomalainen osaaminen on toki olemassa, mutta sille pitää löytää uutta käyttöä. Uutta on syntynyt paljon, mutta menetykset ovat niin valtavat, että niiden paikkaamiseen vierähtää aikaa.
Euroalueen suurista maista Saksan ja Ranskan talouden kasvulukemat olivat paremmat kuin osattiin ennakoida. Saksassa kasvu oli pirteämpää kuin kertaakaan vuoteen. Ranskakin taittoi taantuman.
Tämä lupaa hyvää, joskin tilanne on epävakaalla pohjalla. Suomi ei selviä pelkästään sillä, että odotetaan, mitä tuleman pitää. Nyt on aika, jolloin on tehtävä hartiavoimin töitä teollisuuden uudistamiseksi.