Ukrainan presidentin Petro Porošenkon rauhansuunnitelman saama vastaanotto antaa toivoa sille, että maan itäosaa riepotelleet armeijan ja kapinallisten separatistien aseelliset yhteenotot saataisiin vihdoinkin laantumaan.
Porošenko julisti viime viikolla yksipuolisen tulitauon, jonka on määrä kestää huomiseen saakka. Vaikka tulitauko on vuotanut, on se avaamassa keskusteluyhteyksiä separatistien ja maan hallituksen välille. Tämä on tärkeä ensiaskel eteenpäin tilanteen normalisoimiseksi.
Todennäköistä on, etteivät yhteenotot lopu vielä tämän tulitauon kuluessa. Mitä kauemmin kaaos jatkuu, sitä monimutkaisemmaksi se käy ja vaikeammaksi ratkaista.
Venäjä on pehmentänyt asennettaan Ukrainan johtoa kohtaan. Presidentti Vladimir Putin on toivonut pidennystä Porošenkon julistamalle tulitauolle sekä separatistien ja hallituksen neuvottelujen aloittamista.
Ikään kuin vahvistaakseen tahtoa saada tilanne rauhoittumaan Putin pyysi parlamenttia perumaan lain, joka antoi armeijalle mahdollisuuden käyttää voimaa venäläisten oikeuksien turvaamiseksi Ukrainassa.
Täytyy muistaa kuitenkin, että tilanne Itä-Ukrainassa olisi tuskin räjähtänyt käsiin, el-leivät separatistit olisi saneet tukea Venäjältä. Krimin miehittäminen oli omiaan rohkaisemaan Ukrainan nykyhallinnon vastustajia tarttumaan aseisiin.
Kaiken kaikkiaan Venäjän toimet alueella ovat surullinen esimerkki siitä, kuinka suurvalta saattaa viis veisata kansainvälisen yhteisön pelisäännöistä omien intressiensä turvaamiseksi.
Tilanne Itä-Ukrainassa on kuitenkin karannut kaikkien käsistä. Voi olla, etteivät edes Putinin ukaasit saa osaa pyssymiehistä laskemaan asettaan.
Taistelijoiden joukko kun on kaikenkarvainen. Mukana ei ole vain itsenäisyyttä ajavia separatisteja, vaan Ukrainan vallasta syöstyn hallinnon turvallisuusjoukoissa palvelleita, Venäjältä tulleita sotaturisteja sekä myös rikollisia.
Taistelijoilla ei ole välttämättä muuta yhdistävää tekijää kuin vastustaa Ukrainan nykyhallintoa. Tällaisen joukon kanssa neuvotteleminen ja sopiminen voi olla vaikeaa kenelle tahansa.
Merkillepantavaa on, että Venäjän ja Ukrainan presidentit ovat soitelleet ahkerasti toisilleen viime päivien aikana. Se on rohkaiseva merkki ja antaa uskoa neuvottelutien löytämiseen.
Krimin tilanne tuskin muuttuu miksikään siitä, mitä se on ollut Venäjän miehityksen jälkeen. Miehitys tulee jättämään syvät arvet maiden välille pitkäksi aikaa.
Ukrainan on määrä allekirjoittaa EU:n kanssa assosiaatiosopimus huomenna perjantaina. Kysymys on samasta sopimuksesta, jonka allekirjoittamatta jättäminen sai kansalaiset liikkeelle ja syöksemään presidentti Viktor Janukovytšin vallasta helmikuussa.
Vaikka sopimus vie Ukrainaa lännen suuntaan, maan sijainti huomioon ottaen on tärkeää, että välit Venäjään saadaan kuntoon. Se on eduksi koko Euroopalle.
Pääkirjoitus