Kuntatutkijat varoittavat suurten kuntien liiallisesta ihannoinnista. Kunnallisen demokratian kannalta pienissä, jopa alle 3 000 asukkaan kunnissa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat parhaimmat.
Pikkukuntien vahvuus löytyy yhteisöllisyydestä. Tämä näkyy erityisesti ruotsinkielisten kuntien kohdalla. Niiden järjestö- ja kansalaistoiminta on yleensä vilkkaampaa kuin suomenkielisissä kunnissa.
- Tällaisia kuntia pitäisi vaalia ja siirtää niiden toimintatapoja myös suurempiin kuntiin, sanoo professori Stefan Sjöblom Svenska social- och kommunalhögskolanista.
Hän on ollut mukana tekemässä KuntaSuomi-tutkimukseen kuuluvaa Kuntalainen - kansalainen -tutkimusta, joka julkistettiin perjantaina Helsingissä.
Tutkimus perustuu vuosina 1996, 2000 ja 2004 noin 25 000 kuntalaiselle tehtyihin kyselyihin.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mielestä suurissa kunnissa voitaisiin ottaa käyttöön jonkinlainen kunnanosademokratia. Sen ei tarvitse olla järjestäytynyttä lautakuntatoimintaa vaan esimerkiksi kyläyhdistys riittää.
Tämä auttaisi myös siihen, ettei suuremmassa kunnassa väki jakautuisi tyytyväisiin keskustassa asuviin ja tyytymättömiin reuna-alueilla asujiin.
Tutkimuksen mukaan pienissä kunnissa kuntalaisten osallistuminen kunnan asioihin on vilkasta ja tyytyväisyys kuntapalveluihin yleensä erittäin hyvä. Tämä näkyy etenkin Varsinais-Suomessa. Tutkijat muistuttavatkin, ettei kuntatalous ole ainoa mittari hyvälle kunnalle.
Ison kainalossa
Kaikissa asioissa pikkukunnat eivät kuitenkaan saa parhaita arvosanoja. Kuntaan samastuminen on selvästi voimakkaampaa suurissa kuin pienissä kunnissa. Yhtä selitystä tälle ei löydy, mutta tutkijoiden mukaan paremmin koulutettu ja hyvässä ammatissa oleva väki samastuu kuntaansa selvästi paremmin kuin vähemmän koulutetut. - Ja isoissa kunnissahan hyvin koulutettujen määrä on suurempi, muistuttaa Pekola-Sjöblom.
Tutkimuksen mukaan myös suomen- ja ruotsinkielisten kuntien väliset erot ovat yhä vahvistuneet. Ruotsinkieliset kunnat näyttävät pärjäävän lähes kaikilla mittareilla mitattuna paremmin kuin suomenkieliset.
Tutkijat toivovat, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei käy niin, että uusi kuntarakenne vahvistaa olemassa olevia kuiluja kuntien välillä tai sisällä. Eriarvoisuus on kaikkialla kasvussa ja kuntalaiset jakautuvat yhä selvemmin a- ja b-kansalaisiin.