Pienen liberaalisen Vänstren menestys ratkaisee pitkälti, saako Norja enemmistöhallituksen 30 vuoden tauon jälkeen. Sopimuksen enemmistöhallituksen muodostamisesta ovat tehneet työväenpuolue, sosialistinen vasemmistopuolue ja keskustapuolue.
Jos Vänstre ylittää neljän prosentin äänikynnyksen, saattaa se taata jatkon Kjell Magne Bondevikin vähemmistöhallitukselle.
Keskusta-vasemmisto -koalition kannatus on vahva. Viimeinen mielipidemittaus antoi sille 88 paikkaa 169:stä. Vänstre saisi vain yhden edustajan, mutta puolue on myötätuulessa ja voi saada 3,6 prosenttia äänistä.
"Tämä on ylimääräinen syy äänestää Vänstreä. Puolueelta puuttuu vain kymmenentuhatta ääntä, ja silloin saamme suurkäräjille yhden sijasta seitsemän paikkaa", hehkuttaa hampurilaisbaarin terassilla istuva Thorbjörn Kolås. Hän on äänestänyt aina Vänstreä, vaikka puolueen vaikutusvalta on pieni.
Edellisvaaleissa Vänstre jäi alle äänikynnyksen ja sai vain kaksi paikkaa. Hallituksessa sillä on silti kolme ministeriä.
"Bondevikin hallitus on tehnyt hyvää työtä. Norjalaisilla ei ole ollut koskaan asiat niin hyvin kuin nyt", sanoo Kolås. Vänstren lisäksi äärivasemmistolainen Röd Valalians ja kalastajien rannikkopuolue saattavat nousta vaa´n kielen asemaan.
Julkinen köyhyys
vaaliaseena
Vaikka Norja on yksi maailman rikkaimmista maista, sijoittaa se vähemmän rahaa kansantulostaan julkisen sektorin ylläpitoon kuin Suomi. Istuvan hallituksen politiikan kulmakivenä ovat olleet verohelpotukset sekä valtion ja kuntien menojen karsiminen.
"Kaikki julkinen rapistuu tässä maassa. Katsokaa koulujamme, kirkkojamme ja muita julkisia rakennuksia. Niiden korjaamiseen ei löydy rahaa mistään", sanoo suurkäräjien edustan puistossa istuva Per Stenseth.
"En pidä kehityksestä, siksi äänestän puna-vihreää vaihtoehtoa", sanoo vieressä istuva Britt Newman.
"Norja ei tarvitse veronkevennyksiä, vaan lisää resursseja kouluun ja vanhustenhuoltoon", lisää Per Stenseth. Lause on kuin työväenpuolueen puheenjohtajan Jens Stoltenbergin suusta. Hän on hyökännyt voimakkaasti veronkevennyksiä vastaan ja vaatinut rahaa koululaitokselle ja vanhuksille.
Viesti on mennyt perille: työväenpuolue on ollut galluppien suosikki ja on saavuttamassa jälleen yli 30 prosentin kannatuksen, kun se viime katastrofivaaleissa sai vain 24.3 prosenttia äänistä.
Veronkevennyksiä ajava Norjan kokoomus Höyre on kärsimässä tappion. Mittaukset povaavat sille vain runsaan 15 prosentin kannatusta ja kymmenen paikan menetystä.
Kameleita
on nielty
Vasemmisto ja keskusta joutuivat norjalaisen sanonnan mukaan nielemään kameleja, eli tekemään kompromisseja, jotta hallitussopimus saatiin aikaiseksi.
Työväenpuolue ei ole ennen suostunut jakamaan valtaa. Kun sillä ei ole ollut enemmistöä, on se hallinnut pitkiä aikoja vähemmistöhallitusten turvin, koska se on ollut koko sodan jälkeen Norjan selvästi suurin puolue.
"Norja tarvitsee enemmistöhallituksen. Meillä on ollut liian pitkään vähemmistöhallituksia, joiden on ollut pakko tehdä kompromisseja ja taistella asioita läpi moneen kertaan suurkäräjillä. Mielestämme on parempi neuvotella luja pohja enemmistöhallitukselle, jonka linja kestää neljä vuotta, kuin jatkaa vähemmistöhallituksen voimin", Stoltenberg sanoo.
Hagen kaataa
porvariyhteistyön
Nykyhallituksen suurin puolue on Höyre. Hallitusta johtaa silti kristillisen kansanpuolueen KRF:n Bondevik. KRF pani viime vaalien jälkeen hallitukseen tulon ehdoksi Bondevikin pääministeriyden hänen kansansuosioonsa vedoten.
Bondevik on ollut esteenä sille, ettei oikeistopopulistinen edistyspuolue ole päässyt hallitukseen. Maanantain vaaleissa puolueelle ennustetaan suurta voittoa ja jopa kahdeksaa lisäpaikkaa ja suurinta porvaripuolueen asemaa. Puheenjohtaja Karl I. Hagen on voimansa tunnossa ja uhkaa kaataa hallituksen, jos se istuu vielä vaalien jälkeen.
"Bondevik on historiaa. Haluamme vaikuttaa politiikan sisältöön ja haluamme hallitukseen. Koska Bondevik estää tämän, me kaadamme hänet", Hagen uhkaa. Toteutuessaan uhkaus merkitsisi Bondevikin vetäytymisestä politiikasta, sillä hän ei ole enää ehdokkaana.