Liminka
Suomen luontoon levinneet vierasperäiset pienpedot supi ja minkki saavat pahaa jälkeä aikaan. Molemmat ovat häikäilemättömiä munarosvoja, joten herkimmillä alueilla niiden mellastelu voi aiheuttaa täystuhon.
Kummatkin ei-toivotut vieraat ovat pesiytyneet myös Liminganlahden lintuvesille. Luonnonsuojelualueella selkärankaisten pyydystäminen, hätyyttäminen ja tappaminen on periaatteessa kielletty, joten supi ja minkkikin ovat päässeet asettumaan taloksi melko rauhassa ja aiheuttavat harmia myös luonnonsuojelualueen ulkopuolella.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja alueen metsästäjät ovat nyt yhteistuumin asialla pistämässä pienpetokantoja kuriin.
Pyssyyn ja loukkuun ei kuitenkaan saa tarttua kuka vaan tuosta vaan.
"Metsästyksestä sovitaan tarkat pelisäännöt milloin, millä menetelmillä ja kuka saa pyydystää", kertoo biologi Jorma Pessa ympäristökeskuksesta. Käytännön opit luonnonsuojelualueella toimimisesta on metsästäjille antanut Limingan seudun riistanhoitoyhdistys .
Pessa korostaa, että kyseessä on molemminpuolinen etu. "Tämä on samalla luonnonsuojelualueen ja lintukantojen ja toisaalta metsästäjien riistanhoitoa."
Tähän mennessä riistanhoitoyhdistys on jo järjestänyt muutaman kurssin ja lisää on tulossa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pietilä. Tehopyyntiin käydään talvella, mutta jonkin verran ansoja on ollut pyynnissä jo nyt.
Jo tähän astiset saaliit osoittavat, että Liminganlahden ja Hailuodon lintuvesikohteilla molempien petojen kannat ovat vankkoja. Kaikkein herkimpiä ovat lintusaaret ja -luodot, sillä niissä tuho voi olla täydellinen. Mantereella alueet ovat laajempia ja linnut tasaisemmin jakaantuneet, mutta pahaa jälkeä pedot saavat aikaan sielläkin.
Pyynnin on oltava jatkuvaa, koska pysyviä vaikutuksia on vaikea saavuttaa.
Pienpetojen yleistyminen on ongelma koko maassa, mutta erityisesti Saaristomerellä. Minkkejä on ulkoluotoja myöten. Vaikka ne siellä tekevät suurinta tuhoa, saadaan niiden pyynnistä siellä myös parhaat tulokset. Pedot voidaan puhdistaa luodoilta käytännöllisesti katsoen kokonaan.
Suomenlahden rannoilla on meneillään useaa arvokasta lintuvesialuetta koskeva pienpetotutkimus, joka niin ikään tähtää pienpetojen rajoittamiseen.
Minkki ja supikoira ovat yleisiä jo koko maassa, joskin supikoiran osalta kaikkein vahvimmat kannat ovat kaakossa itärajan tuntumassa. Silti esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla supikoira on jo hyvin yleinen.
Molemmat pedot ovat tarhakarkulaisia. Tarhaajien mukaan suurin osa karanneista eläimistä menehtyy jo karkumatkansa alkumetreillä, mutta aina joku selviääkin. Ne, jotka selviävät, villiintyvät nopeasti, muuttuvat petomaisimmiksi ja lisääntyvät. Luonnonvarainen minkkikanta on syntynyt jo ennen kuin äärisuunnan luontoaktivistien tarhaiskut yleistyvät Suomessa.