Pien­pa­ni­mo­buu­mi näkyy myös Oulun olut­seu­ran­kin toi­min­nas­sa – Olavi Jak­ku­la: "Olen siitä erit­täin mie­lis­sä­ni"

Oulun olutseuran perustajajäsen Olavi Jakkula ja nykyinen puheenjohtaja Milja Seppälä korostavat oluen sosiaalista puolta. "Olut on parhaimmillaan yhdessä nautittuna", Seppälä toteaa.

Kuva: Anssi Juntto

Suomalaisessa olutkulttuurissa on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana melkoisesti. Oulun seudullekin on perustettu neljä pienpanimoa, jotka ovat osaltaan virkistäneet paikallista olutkulttuuria. Olutinnostus on lisännyt kiinnostusta myös Oulun olutseuraa kohtaan.

– Jäsenmäärämme on ollut nousujohteinen monta vuotta. Viime vuonna teimme vuosittaisen jäsenmääräennätyksen, kun meitä oli pikkuisen reilut 220 maksanutta jäsentä, Oulun olutseuran puheenjohtaja Milja Seppälä kertoo.

Oulun olutseura on yksi Suomen aktiivisimmista olutseuroista.

Se järjestää keskimäärin kaksi tapahtumaa kuukaudessa, ja tapahtumissa myös riittää osallistujia.

Perinteisten kannattajaravintoloissa pidettävien kuukausittaisten jäseniltojen lisäksi on tarjolla muun muassa panimovierailuja, olutfestivaalireissuja, olutmaistatuksia sekä olut ja ruoka -kursseja. Jokaiselle jotakin.

– Tämä on ollut positiivista kehitystä. Olen siitä erittäin mielissäni, Oulun olutseuraa 30 vuotta sitten perustamassa ollut Olavi Jakkula toteaa.

Jakkulan mukaan seuran perustehtävät ja -tavoitteet eivät ole vuosikymmenten varrella juurikaan muuttuneet, vaikka yhteiskunnalliset haasteet toisenlaisia ovatkin.

Alkuaikoina seura pyrki lisäämään oluen arvostusta ja nostamaan sen suosituksi juomaksi viinin rinnalle sekä ylipäätään kehittämään olutkulttuuria. Tuolloin ulkomaisia oluita oli vasta ruvettu tuomaan maahan.

– Oulun olutseurakin toi paikallisen ravintolan kanssa yhteistyössä kahta olutta, Schlenkerla Rauchbier -savuolutta ja Weltenburgin luostaripanimon Barock-olutta, kummankin olutherkun Saksan-reissuillaan löytänyt Jakkula kertaa.

– Pienpanimotoiminta alkoi elpyä vasta vuosituhannen vaihteessa. Se tuli ulkomailta, ensin Yhdysvalloista.

Pienpanimobuumin myötä erilaisten oluiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Samalla olutharrastajien mielenkiinto kokeilla eri oluita erilaisissa yhteyksissä on lisääntynyt. Esimerkiksi ruuan ja oluen yhdisteleminen kiinnostaa.

Jakkula maistelee erilaisia pienpanimo-oluita silloin tällöin, mutta yleensä hän pitäytyy laadukkaissa peruslagereissa. Suosikkiolut on tosin ollut jo pitkään aiemmin mainittu bambergilainen savuolut.

– Käyn Bambergissa, joka on muuten Unescon kulttuuriperintökaupunki, vuosittain. En nyt pelkästään savuoluen takia, mutta yksi merkittävä syy on, että siellä pääsee maailman parhaimpien oluiden ääreen. Peruslagereita suoraan tammitynnyristä laskettuna. Hiilihapon määrä on minimaalinen. Se maistuu, ja vaahto pysyy, Jakkula ylistää.

Seppälän olutmaku puolestaan vaihtelee ihan fiiliksen mukaan.

– Minä selkeästi tykkään hapan-oluista eli sour aleista ja lambiceista, erityisesti gueuze on lähellä sydäntäni. Mutta kyllä niihinkin saattaa kyllästyä. Tykkään juoda myös tasapainossa olevia pale aleja. Minusta oluessa saa olla puraisua ja rohkeutta, Seppälä sanoo.

Oulun olutseuran juhlavuoden kunniaksi kaikki Oulun seudun neljä pienpanimoa valmistavat vuorollaan juhlaoluen seuran kunniaksi. Ensimmäisenä myyntiin on saatu Sonnisaari Panimon OOS-Helles, joka on tyyliltään perinteinen saksalainen vaalea lager, helles.