Pien­ko­nei­den pak­ko­las­kut joh­ta­vat harvoin kuo­le­maan – Koneen kek­si­jä: "Vastaa suun­nil­leen samaa kuin jos ajaisi skoot­te­ril­la pa­ju­pu­sik­koon"

Atol Avionin toimitusjohtaja ja pienkoneen keksijä Markku Koivurova muistuttaa, että koelentoja tehdään, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin.

Kuva: Jussi Leinonen

Rajavartiolaitoksen helikopteri lenteli onnettomuuspaikan lähellä.

Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemen tiistaiaamuisen pienkoneonnettomuuden lentäjät olivat molemmat kokeneita.

Rovaniemellä sattunut pienkoneonnettomuus ei lentokoneen valmistaneen Atol Avionin toimitusjohtajan Markku Koivurovan mukaan kaada yhtiön hanketta. Hankkeen prototyyppi tuhoutui pakkolaskua seuranneessa tulipalossa täysin.

Yhtiöllä on prototyypin lisäksi työn alla kuuden koneen sarja. Niistä ensimmäiset on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana. Neljä koneista on jo myyty.

– Aikataulut menevät jonkin verran uusiksi, mutta uskon, että pystymme jatkamaan ihan normaalisti ja saamme ensimmäisen koneen syksyn aikana valmiiksi, Koivurova sanoo.

Protoyyppiin on uponnut rahaa yli miljoona euroa. Koivurova muistuttaa kuitenkin, ettei prototyypin myötä saatu tietotaito häviä minnekään.

– Ainoa taloudellinen tappio käytännössä on, että joudumme ottamaan toimitusketjun alkupäästä koneen itsellemme testi- ja promootiokäyttöön. Yhden koneen arvo on verottomana 169 000 euroa, se on tappio joka tästä syntyy, Koivurova sanoo.

Atolin hallitus piti heti tiistaina hätäkokouksen, jossa se käsitteli onnettomuudesta seuraavia toimenpiteitä. Koivurova korostaa, että koelentotoimintaan liittyy aina riskejä.

– Siksi näitä tehdään.

Kuomu aukesi pian lentoonlähdön jälkeen

Onnettomuus sai alkunsa, kun pienkoneen kuomu aukesi pian lentoonlähdön jälkeen. Kone onnistui kuitenkin tekemään pakkolaskun läheiseen metsään.

Pakkolaskun jälkeen kone syttyi tuleen. Tarkkaa syttymissyytä ei tiedetä, mutta koneen siipi osui tiettävästi laskun loppuvaiheessa maahan. Markku Koivurova arvioi iskusta syntyneen sivusuuntaisen voiman saattaneen halkaista polttoaineen kokoajasäiliön ja sytyttäneen sen tuleen.

Koivurovan mukaan onnettomuuden myötä koneiden kuomuihin tullaan asentamaan tuulihaat estämään kuomun avautuminen ilmassa.

– Lisäksi polttoaineen kokoomasäiliöt tullaan kumittamaan, jotteivat ne voi haljeta missään olosuhteissa.

Pienkoneen lentäjät olivat kotoisin Valkeakoskelta ja Helsingistä. Molemmat ovat kokeneita lentäjiä. Lentäjä, jota koulutettiin, oli hakemassa tuntumaa pienkoneella lentämiseen vuosien tauon jälkeen.

Onnettomuuden kone oli suomalaisvalmisteinen Atol 650 LSA -amfibiolentokone. Se on valmistettu osin puusta.

Koivurova ei usko materiaalin vaikuttaneen koneen syttymiseen.

– Myös alumiinikoneet tuhoutuvat tulipaloissa täysin, hän sanoo.

Pienkoneiden pakkolaskut eivät Koivurovan mukaan yleensä johda vakaviin vammautumisiin, sillä koneet pystyvät laskeutumaan puiden latvoihin niiden kevyen rakenteen ansiosta.

– Pienkoneissa kuollaan, jos lähdetään viime hetkellä vaihtamaan laskeutumispaikkaa. Pakkolaskun voi kuitenkin tehdä ilman, että siihen liittyy kauheasti dramatiikkaa, hän sanoo.

– Onnistunut pakkolasku vastaa suunnilleen samaa kuin jos ajaisi skootterilla pajupusikkoon.