Monissa maissa yleinen pienkaivostoiminta on viriämässä myös Suomessa. Kittilässä on muutaman vuoden ajan toiminut pieni yrittäjävetoinen kultakaivos, joka hyödyntää rapautunutta kallioperää.
Ullavan Länttään Keski-Pohjanmaalla nousee mahdollisesti jo lähivuosien aikana litiumkaivos ja naapuripitäjään Kaustiselle ilmeniittilouhos.
"Ilmeniitti on mineraali, josta saadaan muun muassa valkoista väripigmenttiä. Litiumkarbonaatti on akkujen ja paristojen sekä voiteluaineiden ja eräiden lääkkeiden valmistuksessa käytetty tuote", Kittilän Siitosessa toimivan Gold Mine S&S Co:n toimitusjohtaja Harri Siitonen kertoo.
Kittilän pienkaivoksen tapaisia yrityksiä Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa on puolenkymmentä. Lisäksi pienkaivoksiksi voidaan luokitella myös Lapissa koneellista kullankaivua harjoittavat yritykset.
Pienkaivoksia varten rahasto
Pienkaivosyrittäjien edunvalvojaksi kaksi viikkoa sitten perustetun Suomen Kaivosyrittäjät ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana aloittanut Harri Siitonen kertoo, että Suomessa käytäntö metallimalmien osalta poikkeaa monista muista geologialtaan samanlaista maista.
"Meiltä puuttuu pienkaivostoiminta kullan konekaivua lukuun ottamatta. Esimerkiksi Kanadassa, USA:ssa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja jopa Namibiassakin on sadoittain muutaman tai muutaman kymmenen ihmisen voimin toimivia yrityksiä, jotka irrottavat arvokiven, murskaavat ja joskus jauhavat rikastavat arvometallit itse. Useimmin yritys kuitenkin toimii lähellä suurempaa kaivosta, jolle pienkaivoksen irrottama arvokivi myydään. Iso kaivos hoitaa rikastuksen ja rikasteen myynnin eteenpäin", hän sanoo.
Pienehkönkin kaivoksen perustaminen vaatii kymmeniä miljoonia euroja, joita yrittäjiltä ei ole liiemmin löytynyt. "Nyt pienkaivosasiaan saattaa tulla hiukan parannusta uuden Fennoscandian Mining Fundin muodossa. Se on rahasto, joka on perustettu erityisesti rohkaisemaan pienimuotoista kaivostoimintaa. Rahaston käynnistäminen tosin on sujunut perin hitaasti", Siitonen sanoo.
Yhdistyksessä jo 30 jäsentä
Pyhäsalmella perustettuun pienkaivosyrittäjien yhdistykseen liittyi heti 13 jäsentä. Tällä hetkellä jäsenmäärä on noin 30.
"Rahoituksen ohella kaivosyrittäjillä on koko joukko yhteisiä ongelmia, tarpeita ja kiinnostuksen kohteita, joihin on parempi tarttua yhteisvoimin kuin nyhertää yksin. Näitä ovat louhinta- ja rikastustekniikkaan liittyvät asiat, kaivosten ympäristöasiat, kaivoslaki ja sen tulkinta, malmien analytiikka sekä malminetsintä", Siitonen luettelee.
Perustettu yhdistys on vahvasti Pohjois-Suomi-vetoinen. Yhdistyksen kotipaikka on Kittilä, ja hallituksessa on Siitosen lisäksi yrittäjiä Rovaniemeltä, Inarista, Oulusta ja kokkolasta. Jäseneksi pääsevät varsinaisten kaivosyrittäjien ohella myös kaivajille palveluja tuottavat yritykset ja yksittäiset henkilöt.