Pohjois- ja Itä-Suomeen voisi muutaman vuoden sisällä syntyä jopa parikymmentä pientä uutta kaivosta.
Yrittäjävetoista pienkaivostoimintaa viritellään nyt tosissaan myös Suomessa. Pyhäjärvellä alkoi maanantaina maassamme ensimmäinen pienkaivostoiminnan yrittäjäkurssi.
"Kansainvälinen työjärjestö ILO on joskus laskenut, että maailmassa noin 13 miljoonaa pienkaivosyritystä. On suorastaan häpeä, että Suomessa tällä alalla ollaan aivan lapsenkengissä. Me sentään kuulumme maailman lupaavimpiin maihin, mitä malmivaroihin tulee", sanoo Geopolis-hankkeen projektipäällikkö Kalle Taipale.
Geopolis järjestää Pyhäjärvellä neljän viikon peruskurssin pienkaivosyrittäjiksi aikoville. Kurssille osallistuu lähes 20 aiheesta kiinnostunutta lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Näillä työttömyyden vaivaamilla seuduilla on myös parhaat esiintymät.
Pienkaivosyrittäjyys ei Kalle Taipaleen mielestä ole muuta yrittäjyyttä kummempaa.
Tarvitaan yrittäjähenkeä, kiinnostusta aiheeseen ja jonkin verran tietoa malmi- ja mineraaliasioista. Kaivosyrittäjän ei tarvitse olla geologi eikä prosessi-insinööri.
"Geologian alkeet on hyvä hallita, mutta osaamista voi aina ostaa ja tietoa hankkia. Pienkaivosyritykset ovat yleensä muutaman henkilön työllistäviä ja usein perheyrityksiä. Teknologiaa näissä yrityksissä ei yleensä hirveästi ole käytössä. Sekin jo riittää, että malmin saa louhituksi ja murskatuksi", Kalle Taipale luonnehtii.
Maailmalla on tavallista, että ison kaivoksen ympärille syntyy koko joukko pieniä, yksityisiä satelliittikaivoksia. Ne hyödyntävät sellaisia esiintymiä, jotka eivät isoa kaivosyhtiötä kiinnosta. Malmin ne myyvät isoon kaivokseen rikastettavaksi. Myös rikastukseen on kehitetty pieniä, siirrettäviä laitoksia.
Arvokkaat metallit kiinnostavat eniten
Pienkaivostoiminnan puolestapuhujiin kuuluu myös Oulun yliopiston malmigeologian professori Tuomo Alapieti. Hän on yksi Pyhäjärven yrittäjäkurssin opettajista.
"Minusta Pohjois- ja Itä-Suomeen voisi kohtuullisen nopeasti syntyä parikymmentä pienkaivosta", hän sanoo ja kiittelee pohjoisten maakuntaliittojen tukea pienkaivosalan kehittämiseen.
Kiinnostavimpia ovat pienet kultaesiintymät ja muut arvometallit, koska niistä voi saada kohtuullisen tuoton pienilläkin louhintamäärillä.
Massatuotteiden puolella pienen yrityksen tuloksenteko voi olla vaikeampaa. Myös rakennuskivien ja kalkkikiven louhinnasta löytyisi professori Alapietin mielestä toimeentulomahdollisuuksia uusille yrityksille.
Kittiläläinen Harri Siitonen on jo kymmenisen vuotta puuhannut kultakaivoksen parissa. Konemiehenä hän on kehitellyt myös rikastuslaitteita ja -menetelmiä.
Laitteet on rakennettu lopetettujen kaivosten jäämistöstä ostetusta kierrätysmateriaalista.
Hän kehittää nyt yhdessä yhtiökumppaninsa Jukka Saihon kanssa parhaillaan kullan loppurikastusmenetelmää, jotta kulta saataisiin niin puhtaana markkinoille, että se kelpaa suoraan kuluttajille ja kultasepille.
"Suurin ongelma on rahoitus. Julkiset rahoittajat eivät tunne tällaista alaa", Siitonen sanoo.
Esimerkiksi Kanadassa pienkaivokset ovat suosittu osakesijoituskohde.
Tuomo Alapietin mukaan Suomen Teollisuusrahoitus Oy suunnittelee pienkaivostoiminnan erityisrahoitusta.