Toimeentulotukea on myönnetty alkuvuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Oulun kaupungissa maksettiin tammi-elokuussa toimeentulotukea yhdelle asiakkaalle keskimäärin 1 540 euroa, kun viime vuoden vastaavana aikana luku oli 1 190. Nousua kertyi 350 euroa, mikä merkitsee noin 30 prosentin asiakaskohtaista kasvua.
"Jos suuntaus jatkuu, on se erittäin huolestuttavaa", Oulun kaupungin mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli sanoo.
Toimeentulotuen euromääräisiä kohoamisia on tavattu kuluvana vuonna myös monessa muussa pohjoissuomalaiskunnassa. Esimerkiksi Rantsilassa kotitalouksien saaman toimeentulotuen määrä on noussut noin kymmenellä prosentilla ja kainuulaiskunnissa tukimenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on ollut noin 600 000 euroa.
"Aiemmin Rantsilassa oli asiakkaina yhden-kahden hengen kotitalouksia, kuten nuoria. Nyt taloudellisia vaikeuksia alkaa olla yhä enemmän lapsiperheillä", Rantsilan vt. johtava sosiaalityöntekijä Marja Hallenberg kuvailee.
"Kaikki hinnat ja kustannukset, kuten sähkö, ovat nousseet", Haapaveden johtava sosiaalityöntekijä Anja Vänttilä valottaa.
Sosiaalisihteeri-lastenvalvojan Annikki Kallioniemen mukaan Enontekiön kunnan tyypillinen toimeentulotukiasiakas on yksin asuva mies tai nainen, joka nauttii työmarkkinatukea. Pitkäaikaisen työttömyyden lisäksi monilla on ongelmia terveydentilansa ja alkoholin käytön kanssa, eikä elämä ole hallinnassa. Puuttuu ammattikoulutus ja työkokemusta on vähän. "Kotitalouksien ongelmat ovat yhä syvempiä ja moniulotteisempia."
Karenssi kieltäytyjälle
Sirkka-Liisa Ollin mukaan toimeentulotukimäärän kasvun taustalla on viime vuoden alussa voimaan astunut työmarkkinatukiuudistus. Siinä työmarkkinatuesta tehtiin vastikkeellista eli tuen saaminen edellyttää työttömältä aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Oulun työvoiman palvelukeskuksen palvelukeskuspäällikön Maija Hännisen mukaan työttömän täytyy hakeutua työharjoitteluun, työkokeiluun, työelämävalmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan.
Jos työtön ei aktivoidu tai hän keskeyttää aloitetut aktivoimistoimenpiteet ilman perusteltua syytä, hän voi menettää työmarkkinatukensa määräajaksi eli joutuu karenssiin. Toimeentulotukea saavassa joukossa on nyt esimerkiksi heitä, joita minkään sortin aktivoimistoimenpiteet eivät nappaa. "Karenssin vuoksi toimeentulotukea hakevien määrä on lähes tuplaantunut", Olli kuvailee.
Osa tällaisista asiakkaista on aiemmin saanut jonkin verran toimeentulotukea työmarkkinatuen rinnalla, mutta karenssin kohdattua tulot ovat romahtaneet ja asiakas on pudonnut kokonaan toimeentulotuen varaan.
Toivoa toivottomuuteen
Alle 25-vuotiailta kouluttautumattomilta nuorilta työmarkkinatuen saaminen edellyttää säännöllistä osallistumista yhteishakuun. Ollin mukaan toimeentulotuen saajista alle 25-vuotiaita Oulussa on jo 35 prosenttia, kun luku kuudessa suurimmassa kaupungissa on keskimäärin 26.
"Toimeentulotuki on kaikista passivoivin tukimuoto, se voi olla tuhoisaa. Jos nuori saa asumistukea ja toimeentulotukea, on siitä pitkän päälle vaikea irrottautua ja lähteä opiskelemaan."
Oulu puuttuu tilanteeseen järjestämällä loppuvuonna sosiaalitoimeen uusia työntekijöitä, jotka ryhtyvät käymään toimeentulotukea jonottavien tulottomien elämäntilannetta läpi. "Teemme yhteisen suunnitelman, miten mennään eteenpäin. Keinoja löytyy."