Kajaani Rikoskierteeseen ajautunutta nuorta odottaa liian usein varsinainen uraputki. Pikkukolttosista alkaneet tempaukset kovenevat askel askeleelta, mukaan tulevat viina sekä pillerit, ja samalla tuomiot kovenevat. Vankilasta vapautuva tarttuu helposti pulloon ja puukkoon, jolloin uusi reissu on edessä.
Tuota kierrettä pyritään Kainuun ja Kuusamon suunnalla katkaisemaan Rikoskierre Seis -hankkeella. Seitsemän vankilatuomion jälkeen myös Esa oli halukas tarttumaan uuteen mahdollisuuteen.
- Kuulin toiselta vangilta tästä ohjelmasta ja otin itse yhteyttä. Halusin tosissani eroon rikoksista, Esa kertoo liikkeelle lähdöstä.
Vankilassa tehtyjen haastattelujen jälkeen hänet hyväksyttiin ohjelmaan. Uusi alku oli edessä, kun siviili koitti joulun alla 2002.
- Minua tultiin hakemaan vankilasta ja ensimmäistä kertaa tulin siviiliin selvin päin. Kymmenen kuukautta on mennyt ilman rikoksia, Esa kehaisee ylpeyttä äänessään.
Tukihenkilö turvana
Alle 30-vuotiaille vapautuville vangeille suunnatun tukivaiheen oleellisin asia on tukihenkilö, joka auttaa selviytymään arkisista askareista ja vaikeista virastoasioista. Henkilökohtainen opettaja ei ole sosiaalialan ammattilainen, vaan tavallinen maallikko, joka ratkoo arkipäivän ongelmia maalaisjärjellä.
- Enhän minä olisi saanut yksin edes asuntoa. Jos virastoon olisin mennyt asioimaan, niin siellä olisi melkein silmille syljetty. Tukihenkilöstä on suuri apu kaikissa virastoasioissa ja semmoisissa, Esa pohtii.
Esan kohdalla on kohta aika selvitä yksin ilman projektin ja sen mukanaan tuoman opettajan tukea. Tulevaisuus huolettaa, eikä syyttä.
- Kymmenen kuukautta on liian lyhyt aika, etenkin jos on ollut pidempiä aikoja vankilassa. Tarvitsisin tukea vielä pidempään, Esa myöntää.
Yhden asian Esa on jo huomannut reilun pian kymmenen kuukautta kestäneen vapautensa aikana.
- Kyllä me kaikki ollaan tasa-arvoisia ihmisiä.