Lukio omassa kunnassa on monelle pikkupaikkakunnan nuorelle elämää helpottava asia. Omalla lukiolla tapaa olla sen sijaintikunnalle muutenkin melkoinen merkitys. Lukion avulla esimerkiksi turvataan usein perusopetuksen yläluokkien opettajille riittävät tuntimäärät ja varmistetaan pätevien opettajien pysyminen paikkakunnalla. Myös uusien yrittäjien tai vaikkapa lääkärien saanti paikkakunnalle voi olla vaikeaa, jos omaa lukiota ei ole. Kunnan imagon kannaltakin asialla on merkityksensä.
Pieniä lukiota ahdistaa nyt useampikin uhka. Ensinnäkin talouden kiristyminen pakottaa etsimään säästöjä myös opetusmenoista. Toiseksi ikäluokkien pienentyminen näkyy yhteishaussa lukioihin pyrkivien määrässä. Ammatillinen koulutus on puolestaan viime vuosina selvästi nostanut suosiotaan nimenomaan lukio-opetuksen kustannuksella. Ja näiden päälle on vielä yleisessä ilmapiirissä oleva suuruuden ihailu. Pieni on siinä katsannossa heikon ja huonon synonyymi.
Ainakaan oppimistulosten perusteella pienten lukioiden kehnoudelle ei juuri katetta löydy. Usein tilanne on päinvastoin. Esimerkiksi lakkautusuhan alla ollut Puolangan lukio oli viime kevään ylioppilaskokeen puoltoäänten keskiarvon perusteella maan tasokkaimpien joukossa.
Tässä kuussa julkistetussa Ylen selvityksessä tarkasteltiin sitä, kuinka hyvin maan lukioiden oppilaat ovat päässeet jatko-opintoihin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Pienten lukioiden kärkikymmenikön prosenttiluvut jättivät monen maineikkaan suuren lukion lukemat varjoonsa.
Karujen aikojen tosiasiat on kuitenkin otettava nekin huomioon. Kunnissa ja lukioissa soisi nyt osoitettavan joustavuutta ja käytettävän mielikuvitusta, jotta toimivia, hyvää yksilöllistä opetusta yksiköitä ei ryhdyttäisi hätäisesti lahtaamaan.
Muun muassa Utajärvellä pohditaan mallia, jossa peruskoulu ja lukio nivottaisiin yhteen. Näin lukio-opetuskin voitaisiin turvata pienemmilläkin oppilasmäärillä. Tarkasteluun kannattaa myös ottaa pienten lukioiden nykyistä tiukempi yhteistyö ja verkostolukioiden luonti. Valtiovalta on jo tehnyt perustellun linjauksen tällaisen yhteistyön tukemiseksi päättämällä, että pienten lukioiden korkeammat valtionosuudet säilyvät myös niiden verkostoituessa uusiksi yksiköiksi.
Pallo on siis ennen kaikkea paikallisilla päättäjillä. Yleissivistävän lukio-opetuksen helpossa saatavuudessa suurten keskusten ulkopuolella on kyse myös alueellisesta tasa-arvosta.
paakirjoitus@kaleva.fi