Suomessa omakotitalojen kehitys oli pitkään samanlainen kuin perheautojen. Kummankin koko vain kasvoi. 1970-luvun ”tilava perheauto” näyttää nyt ahtaalta ja vaatimattomalta. Useimmiten sama koskee 1970- tai 1980-luvun omakotitaloja: pelkistettyjä ja nykykatsannossa pieniä.
Siinä missä autojen koko jatkaa kasvuaan, omakotitalojen kohdalla on tapahtunut käänne. Valmistuvat talot tapaavat olla nyt pienempiä kuin vielä viime vuosikymmenen lopulla. Siihen asti omakotitalojen keskikoko kasvoi pitkään 1 – 1,5 prosentin vuosivauhtia.
Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen totesi perjantain Kalevassa, että vielä vuonna 2007 uusissa taloissa tapasi tyypillisesti olla 170 – 200 neliötä, nyt enää 150 neliötä. Rakennuslupia koskevat tiedot puhuvat vielä rajummasta muutoksesta. Viime vuonna myönnettyjen omakotitalojen keskimääräinen asuinneliömäärä oli vähän päälle 130 neliötä.
Muutoksen takana lienee monia syitä. Pitkään jatkuneet lihavat vuodet päättyivät Suomessa viime vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen Suomen talous on ollut ankarassa muutoksessa, mikä on näkynyt työttömyyden ja epävarmuuden kasvuna muun muassa Oulussa. Pienemmän rakentaa halvemmalla kuin ison ja myös käyttökustannukset jäävät matalammiksi.
Etenkin uudet energiasäädökset ovat nostaneet rakentamiskustannuksia. Samalla rahalla saa nyt pienemmän talon kuin vielä kymmenen vuotta sitten.
Kyse lienee myös muotivirtauksista. Suurin ei enää ole kauneinta. Epävarmojen aikojen takia monet rakentajat pohtivat myös talon jälleenmyyntiä tilanteessa, jossa edessä on paikkakunnan vaihto työn takia. Suurelle talolle ostajia tapaa olla vaikeampi löytää kuin keskikokoiselle tai pienelle.
Nykysuuntaus kohti pienempiä taloja voi vielä vahvistua, jos korot kääntyvät nousuun. Suurtenkin asuntolainojen korkokustannukset ovat vuosien ajan olleet historiallisen keveät hoitaa, mutta se tilanne tuskin jatkuu loputtomasti.
Taustalla voi olla myös ekologisen ajattelun vahvistumista. Pienet talot kuluttavat vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin suuret.
Pienten talojen suosion kasvu näkyy jo selvästi myös talotehtaiden kuvastoissa. Tarjolla on jopa alle 50 huoneistoneliön vaihtoehtoja, minitaloiksikin kutsuttuja. Uutuudet alkavat kiinnostavasti muistuttaa niitä pientaloja, joita rintamamiehet rakensivat sodan jälkeen kymmeniätuhansia. Nyt alan yritykset näkevät samantyyppisissä ratkaisuissa kovaa kasvupotentiaalia.
Peruskysymys on, miksi asua pienessä omakotitalossa, kun samalla rahalla saa monesti paljon avaramman kerros- tai rivitaloasunnon. Vastaus on yksinkertainen: omakotitalo – oma piha ja oma rauha – on edelleen suomalaisten suuren osan, myös yksinelävien ja kahden hengen talouksien, haave.
Haja-asutusalueilla minitalot istunevat maisemaan pulmitta. Kaupunkiseutujen omakotialueilla niiden rakentaminen rinnan suurten talojen kanssa voi luoda epäyhtenäisiä, levottomia näkymiä.