Vaalikone: Löydä sinulle sopivin ehdokas Kalevan vaa­li­ko­nees­ta

Pääkirjoitus: Kisa vaalien yk­kös­pai­kas­ta on nyt huip­pu­ki­reä, ja siksi pienet mo­kai­lut tai on­nis­tu­mi­set voivat rat­kais­ta lop­pu­tu­lok­sen

Rikokset: Yli­vies­kan kou­lu­puu­ko­tuk­ses­ta epäilty van­git­tu

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Pie­ni­kin kiusa on vallan ta­voit­te­lua

Oulu Koulutyön touhussa poika tönäisee tyttöä, tyttö potkaisee pallon pois poikien leikistä, poika nappaa huivin tytön päästä ja nalj

Neljäsluokkalaiset Anniina Luttinen (vas.), Laura Lukin ja Marianne Uusitalo viihtyvät välitunnilla. Tyrnäväläistytöt kertovat, että joskus pojat nimittelevät tyttöjä mutta tytöt osaavat tarvittaessa vastata samalla mitalla.
Neljäsluokkalaiset Anniina Luttinen (vas.), Laura Lukin ja Marianne Uusitalo viihtyvät välitunnilla. Tyrnäväläistytöt kertovat, että joskus pojat nimittelevät tyttöjä mutta tytöt osaavat tarvittaessa vastata samalla mitalla.
Kuva: jukka-pekka moilanen


Oulu
Koulutyön touhussa poika tönäisee tyttöä, tyttö potkaisee pallon pois poikien leikistä, poika nappaa huivin tytön päästä ja naljaisee jotain, tyttö huudahtaa haukkumasanoja takaisin. Kiusaamista, härnäämistä vai tykkäämistä?

Tutkija Tuija Huuki Oulun yliopistolta on selvittänyt väkivallan esiintymismuotoja koulussa. Hän painottaa, ettei kiusaaminen ole pelkkää voimankäyttöä ja aggressiivista toimintaa. Hänen mukaansa väkivaltaa selittää myös valta.

”Sekä tytöt että pojat pelaavat valtapeliä ja järjestävät keskinäisiä suhteitaan väkivallan kautta, se liittyy heidän arkeensa”, hän kertoo. ”Taustalla on vallankäyttö sekä sukupuoli ja sen ilmentäminen. Korkea asema ja suosio ovat päämääriä, joita pojat tavoittelevat todistelemalla omaa maskuliinisuuttaan, ja väkivalta on tässä yksi keino.”

Tutkimus antaa viitteitä siitä, ettei ajatus välttämättä ole vahingoittaa toista tarkoituksellisesti. Ensisijainen tavoite on nostaa omaa asemaa ryhmässä. ”Ikään kuin sivutuotteena harjoitetaan väkivaltaa, painamalla toista järjestyksessä alaspäin.”



Tiedostamatonta


Suuri osa oppilaiden väkivallasta ja kiusaamisesta on piiloista ja hienovaraista. Kaiken olemassaoloa ei edes huomaa.

”Kun poika kulkee tytön ohi, hän saattaa tahattomastikin tehdä jonkun liikkeen tyttöä kohti tai vaikkapa tyrkätä häntä paperilla. Jos tilanteessa on kaksi poikaa, toinen tekee vastakontaktin. Tyttö puolestaan väistelee ja yrittää luovia, ikään kuin satuttamatta itseään”, Huuki sanoo.

”Kaikkea tätä ei ehkä voi edes nimetä kiusaamiseksi, eikä poika välttämättä tiedosta käyttäytyvänsä väkivaltaisesti.”

Kiusoittelua perustellaan välillä osoituksena tykkäämisestä. Huuki kuitenkin kyseenalaistaa, miksi juuri poikien tapa osoittaa tykkääminen on sellainen, että tytöt kokevat sen ahdistavana ja miksi tyttöjen on tulkittava pojan väkivaltainen lähestyminen tykkäämiseksi.

Tutkimustaan varten Huuki on haastatellut kuudesluokkalaisia oppilaita ja havainnoinut heidän koulupäiviään. Aineisto on kerätty Suomen pohjoiselta rajaseudulta. Selvitys kertoo, että myös tytöt kiusaavat tyttöjä ja pojat muita poikia. On myös koululuokkia, joissa tytöt hallitsevat, mutta nämä ovat vähemmistössä. Kun tytöt kiusaavat poikia, se tapahtuu etenkin sanojen kautta.



Selän takana


Huukin mukaan yleensä tytöt uskaltavat haastaa suoraan lähinnä epäsuosituimpia poikia. Tyttöjen valta-asema ei riitä suosittujen poikien kiusaamiseen. Suosittuja poikia haukutaan vain selän takana, ja heitä halutaan ennemminkin miellyttää. Tutkimusaineiston mukaan muutama tyttö on jopa jättänyt harrastuksensa tai vaihtanut kouluaineita, koska he pelkäävät tukalaa oloa, joka syntyy poikien hampaisiin joutumisesta. Miellyttämisen kautta saattaa saada itselleenkin parempaa sosiaalista asemaa myös tyttöjen keskuudessa.