Pie­ni­kin firma pääsee pe­li­bis­nek­seen

Videopeliliiketoiminta hakee juuri nyt voimakkaasti uutta uomaa digitaalisesta jakelusta, ja tähän saumaan on tarttunut myös oululainen pelifirma Pixolane Oy. Pixolane kuuluu Oulun seudun lupaavien peliyritysten joukkoon. Vuonna 2007 perustettu firma on ollut tekemässä omaa uutta Playstation 3-peliä, mutta laman paineessa julkaisijaa ei löytynytkään.

Räiskintäpelit ovat pelifirmalle varmin keino päästä tuloihin käsiksi. Pixolanen merirosvoaiheisessa pelissä pelaaja ryöstää ja tuhoaa merellä aluksia tavoitellessaan mainetta ja mammonaa trooppisilla vesillä.
Räiskintäpelit ovat pelifirmalle varmin keino päästä tuloihin käsiksi. Pixolanen merirosvoaiheisessa pelissä pelaaja ryöstää ja tuhoaa merellä aluksia tavoitellessaan mainetta ja mammonaa trooppisilla vesillä.

Videopeliliiketoiminta hakee juuri nyt voimakkaasti uutta uomaa digitaalisesta jakelusta, ja tähän saumaan on tarttunut myös oululainen pelifirma Pixolane Oy.

Pixolane kuuluu Oulun seudun lupaavien peliyritysten joukkoon. Vuonna 2007 perustettu firma on ollut tekemässä omaa uutta Playstation 3-peliä, mutta laman paineessa julkaisijaa ei löytynytkään.

Pixolane teki sen, mitä moni suomalainen peliyhtiö toivoo: se sai peliprojektinsa rahoittajiksi kotimaisia sijoittajia. Rahoituksen määrää ei kerrota, mutta Pixolanen toimitusjohtajan Henri Heikkisen mukaan kyse on heille merkittävästä summasta, joka varmistaa pelin teon.

Nyt peliä tehdään sillä silmällä, että sitä myydään vain Playstationin verkkokaupassa eikä ollenkaan kauppojen hyllyillä.



Pelien teko ei ole nörttien haaveilua


Sijoituksen Pixolaneen teki Oulun Seudun Hyvinvointirahasto. Sitä hallinnoi Kempeleessä sijaitseva Fortel Management Oy, jonka toimitusjohtajana on Hannu Säynäjäkangas. Hän on perehtynyt Pixolanen rahoitustapauksen tiimoilla pelibisneksen dynamiikkaan.

Hänen mukaansa Pixolanella oli sijoittajan näkökulmasta lupaava liiketoimintamalli. Toimintakin liippaa likeltä hyvinvointia, vaikka firma tekeekin juuri nyt räiskintäpeliä; Pixolanen kaavailuissa on ollut tehdä lapsillekin sopivia pelejä.

"Pixolanessa on ymmärretty, että tietokonepelien tekeminen ei ole nörttien haaveilua. Heillä on hyvin ammattimainen asenne toimintaan, ja liiketoimintamalli on uskottava. Ensimmäisenä on alettu tehdä sellaisia asioita, joilla pääsee alkuun liiketoiminnassa oikealla lailla."

Pixolanen myyntiväylänä on Playstationin verkkokauppa, jonne firma on hyväksytty pelintekijäksi. "Siinä on kaikki kanavat, on oikeastaan heistä itsestään kiinni, että he saavat pelin tehtyä niin hyväksi, että se houkuttelee."

Säynäjäkankaan mielestä nyt näkyy suuntaus, että pelinkehitys jakautuu kahtia.

"Semmoiset, joilla on rahaa mällätä, panevat miljoonatolkulla rahaa yhteen peliin. Se on ihan kuin elokuvatekoa Renny Harlinin tyyliin. Niistä yksi viidestä voi onnistua. Sellaiseen ei ole oikein varaa pääomasijoittajalla eikä yrittäjilläkään."

Suomalainen Remedy Entertainment on tehnyt maailmalla menestystä niittäneen Max Payne -pelin, josta on tehty jopa elokuva. Säynäjäkangas arvioi, että Remedy on huippumenestyksestä huolimatta kumulatiivisesti tappiolla.

"Vaikka yhtiö on tehnyt miljoonatulot muutama vuosi sitten, he ovat nyt kuluttaneet kaikki tuotot. Yhtiön projektit ovat niin isoja ja kalliita, että niiden teko on raskasta. Firma on tehnyt monta vuotta uutta peliä, joka on tulossa markkinoille ilmeisesti tänä talvena."



Pohja säilyy,
juoni vaihtuu


Esimerkiksi Pixolanen tapauksessa kyseessä on sitten toisenlainen strategia. Riskitasoa on pudotettu sillä, että tehdään kohtuullisen kokoisia ja kohtuullisen hintaisia pelejä ja tehdään niitä useita. Puolen tai vuoden sisällä on tarkoitus aloittaa uuden pelin teko eli markkinoille tulisi 1-2 peliä vuodessa.

Logiikkana on käyttää hyväksi entistä osaamista. Ensimmäisen pelin jälkeen toisen pelin teko on huomattavasti nopeampaa.

"Tämä mahdollistaa sen, että tehdään jatko-osia, joissa pohja on samanlainen. Ainoastaan juoni ja seikkailu on erilainen."

Jos moderni pelikonsoli on kytkettynä nettiin, pelaaja pääsee sillä suoraan verkkokauppaan. Siellä on tarjolla pelejä, joita on helppo ostaa ja ladata omalle pelikonsolille. Maksuja varten on maksettu erityiselle ostostilille tietty rahasumma tai sitten fyysisestä kaupasta ostetaan latauskortti.

Pelin riittävän edullinen hinta on digitaalijakelussa sijoittajan mielestä hyvä asia. Kun pelien hinnat liikkuvat 10 euron tuntumassa, näiltä peleiltä ei välttämättä odotetakaan hirmuisen suuria. Niitä saatetaan pelata vain yhden kerran.

"Kymmenen euroa on kuin elokuvalipun hinta, ja peliä pelataan ilta tai kaksi. Hinta ja jakelu on tehty niin sujuvaksi, että se laskee ostokynnystä", Säynäjäkangas luonnehtii.

Ilmoita asiavirheestä