Kiina korotti torstaina valuuttansa juanin ulkoista arvoa lievästi, vain 2,1 prosenttia. Juan on ollut sidottu vuodesta 1994 lähtien Yhdysvaltain dollariin. Aiemmin yhdellä dollarilla sai 8,28 juania, nyt 8,11. Revalvaatio on vähäinen. Liikahdukseen liittyy kuitenkin paljon suurempi periaatteellinen ratkaisu. Se on askel kohti vapautuvaa valuuttaa.
Dollariin kytkemisen sijasta Kiinan keskuspankki siirtyi käyttämään valuuttakoria. Kori koostuu Kiinan tärkeimpien kauppakumppaneiden valuutoista. Päätös on etenkin EU-maille periaatteellisesti vielä tärkeämpi kuin juanin revalvointi. EU-maat ovat käyneet kauppaa Kiinan kanssa sen ja Yhdysvaltain sanelemilla valuuttaehdoilla.
Juan ei kellu vapaasti, vaan hallitusti. Vaikka keskuspankki antaa juanin liikkua vain 0,3 prosenttia edellispäivän kurssista, kellutus ehkä antaa lisätilaa markkinavoimille. Kun Kiina on kerran lähtenyt valuuttansa vapauttamisen tielle, siltä ei ole helposti paluuta.
Kiinaa on painostettu moneltakin taholta revalvoimaan aliarvostettu valuuttansa. Erityisesti Yhdysvallat on syyttänyt Kiinan valuuttakurssipolitiikkaa epäreiluksi. Se on vaatinut Kiinalta kymmenen prosentin revalvaatiota. Vaatimuksen tueksi on esitetty uhkaus liki 30 prosentin suojatulleista kiinalaistekstiileille. Kiinan liikahdus ei kerää Yhdysvalloista suuria taputuksia, sillä pienrevalvaatio ei vaikuta nopeasti kaupan tasapainoon.
Myös Suomessa ja muuallakin EU:ssa on tuskailtu kiinalaisen halpatuonnin vaikutusta työllisyyteen. Suomen ja Kiinan välisen kaupan epätasapaino ei kuitenkaan ole suuri. Kiinan osuus Suomen viennistä oli viime vuonna neljä, tuonnista liki viisi prosenttia. Joka tapauksessa Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Siksi sen valuuttakurssipolitiikka on Suomellekin tärkeää. Täkäläisten Kiinan kauppaa käyvien yritysten kannattaa nyt suojautua kurssiriskiltä, kun juan kelluu.
Pelkoa suurista heilahteluista ei sentään ole ainakaan lyhyellä aikavälillä. Päätetyn pienen heilahteluvaran lisäksi siihen vaikuttaa kiinalaisten tapa edetä politiikassaan pienin, varovaisin askelin.
Kiinan esimerkki voi saa Kaukoidässä aikaan laajemmankin liikahduksen kohti vapaampia valuuttamarkkinoita. Malesia ilmoittikin jo vaihtavansa kiinteän vaihtokurssin joustavaan valuuttapolitiikkaan. Kurssisäännöstelyn päättyminen tervehdyttäisi osaltaan maailmankauppaa. Aasialaiskuluttajille tulee kalliiksi ostaa tuontituotteita, sillä ne ovat liian kalliita oman valuutan aliarvostuksen takia.
paakirjoitus@kaleva.fi