Toiminnanohjausjärjestelmiä ja muita it-ratkaisuja tarjoavan ruotsalaisen IBS:n Suomen toimitusjohtajaksi nousi elokuussa Esa Parjanen. Parjanen, joka on ollut aikaisemmin yhdeksän vuotta kilpailevan yrityksen SAP:n leivissä, näkee kansainvälisessä vertailussa pienen yrityksen toiminnan olevan vakaata, mutta haastavaa.
IBS:n ydinaluetta ovat toiminnanohjausjärjestelmät eli niin kutsutut erp-ohjelmistot (enterprise resource planning). Suuria kansainvälisiä kilpailijoita ovat esimerkiksi saksalainen SAP ja amerikkalainen Oracle. Suomessa IBS:n liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa, kansainvälisesti 160 miljoonaa, ja Parjasen mukaan yhtiö on näillä luvuilla noin "10-20 kertaa pienempi kuin SAP."
"IBS ei pyri kilpailemaan suurten nimien kanssa joka alueella, vaan meidän tarkoituksenamme on valita tietyt alat ja toimia niissä kunnolla, kuten esimerkiksi tukkuribisneksessä", Parjanen selvittää.
Eräs nouseva markkina IBS:lle on sovellusvuokraus, jonka osuus yhtiön ohjelmistoliiketoiminnasta on tällä hetkellä noin kymmenen prosentin luokkaa. Sovellusvuokrauksessa asiakas ei investoi itse laitteistoon eikä ohjelmistoihin vaan maksaa sovelluksen, esimerkiksi asiakashallinnan, käytöstä. Sovellusvuokraus on Parjasen mukaan nopeassa kasvussa.
"Tällä hetkellä alalla on paljon puhetta, mutta ei juuri täysiverisiä kilpailijoita", Parjanen sanoo. "Se on tietysti meille kilpailuetu, mutta toisaalta myös vaikeus: alalla on paljon hypeä, mutta se on aika tuntematonta asiakkaille. Sovellusvuokrausta täytyykin aktiivisesti myydä. Tilanne helpottuu tavallaan, kun alalle tulee isoja pelureita."
Realistiset tulospaineet
IBS on tehnyt Parjasen mukaan vakaata tulosta koko historiansa ajan.
"On ollut vain kaksi vuotta, jolloin talo ei kyennyt tekemään tulosta. Samaan hengenvetoon täytyy tosin sanoa, että se tulos ei ole ollut kummoista. Haasteet löytyvät markkinoiden voittamisesta, kasvusta ja katteen parantamisesta."
Katetta parannetaan usein toiminnan keskittämisellä. IBS:lläkin mietitään kansainvälisesti päällekkäisten toimien karsimista. Esimerkiksi kaikki tuotekehitystyö tehdään Ruotsissa, mutta sen lisäksi jokaisessa IBS:n 40 maassa tehdään omaa tuotekehitystä.
"Tämä on päällekkäistä työtä tietysti, ja varmaan mietitään sitäkin, kannattaako tuotekehitystä tehdä kalliissa Ruotsissa", Parjanen pohtii. Toisaalta Suomessa kulurakenne on saatu oikealle tasolle. Yhtiöllä on 350 asiakasta ja 150 työntekijää seitsemällä paikkakunnalla: lisäksi potentiaalia löytyy maasta esimerkiksi pk-sektorilta jättimäisten it-ulkoistusten sijaan, Parjanen ynnää.