Kouluaamujen alkamista on joissakin kaupungeissa siirretty varttitunnilla tai puolella tunnilla myöhemmäksi. Oulussa asiaa ei ole opetustoimessa käsitelty, mutta koulut voivat itsekin päättää asiasta.
Tampereella sikäläinen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelujen johtoryhmä on linjannut, että lukuvuoden 2019–2020 alusta lähtien perusopetuksessa kaikki koulut kuljetusolosuhteet huomioiden myöhentävät koulupäivän alkavaksi kello 8.15–8.45.
Onko Oulussa harkittu tai mietitty koulupäivän myöhentämistä, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä?
– Ihan niin yksityiskohtaisesti kuin Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja muistaakseni Turussa ei meillä ole esimerkiksi johtoryhmä- tai lautakuntatasolla keskusteltu. Yksittäisiä mielipiteitä asiasta on ollut, mutta virallista käsittelyä ei ole ollut.
Miksi asia ei ole vielä ollut esillä?
– Kun asioita ylipäätään tulee käsittelyyn, se nousee tarpeesta, yhteydenotoista tai tutkimustuloksista. Esimerkiksi kouluilta tai lasten huoltajilta ei ole tullut sellaista yhteydenottoa tai näkemystä, että asiaa pitäisi erityisesti käsitellä. Minun nähdäkseni koetaan, että asiat pääosin ovat kunnossa.
– Ainoana toiveena meille on päättäjiltä ollut, että erityisesti ykkösluokkalaisilla ja osin kakkosluokkalaisilla koulupäivä ei alkaisi kovin myöhään, ettei olisi kotona yksinoloa tarpeettoman pitkästi, koska meillä ei ole aamupäivähoitoa. Tuostakaan asiasta ei ole yleistä linjausta, vaan toivetta on välitetty kouluille.
Olisiko kouluaamun myöhentämisestä hyötyä?
– Kyllä tutkimustulokset sen kertovat, että pieni myöhennys voisi auttaa oppilaan hyvinvointia ja ehkä jopa oppimista. Nyt puhutaan varmaan kellonajoista 8.15, 8.30 tai 8.45 niin kuin Tampereellakin.
– Jos alku menee myöhemmäksi, silloin koulupäivät alkavat olla niin pitkiä, että tulee ongelmia toiseen päähän. Oppilailla ei riitä energiaa sitten päivän viimeisille tunneille, jos koulua on kello 16:een tai pahimmillaan sen jälkeen.
– Mutta kyllä on esitetty ihan järkeviä argumentteja siitä, että koulu voisi alkaa esimerkiksi 8.15 tai 8.30.
Onko mitään rahallisia tai teknisiä esteitä koulupäivän myöhentämiselle?
– Rahallisia esteitä ei ole meidän puoleltamme, mutta onhan siinä paljon kysymyksiä esimerkiksi joukkoliikenteen puolelta. Liikkumisen pitäisi olla sujuvaa.
– Lukujärjestys asettaa rehtoreille ja suunnitteluryhmille omat haasteensa, mutta en usko, että se on ylivoimainen este. Kyllä se toteuttavissa on.
Myös Lukiolaisten liitto on ollut sitä mieltä, että koulupäivien alkua pitäisi myöhentää, onnistuuko se lukiossa?
– Sielläkin voisi pieni myöhennys olla paikallaan. Mutta siellä erityisesti tulee päivien pituus toisesta päästä ongelmaksi. Jos kursseja on paljon, myöhentämistä ei varmaan ole järkevää kovin paljon tehdä. Sitä voi itse kukin miettiä, kuinka tehokasta työskentely on iltapäivän viimeisillä tunneilla. Kyllä siellä eväiden pitää olla kohdallaan.
Onko kouluilla mahdollisuutta itse päättää, milloin koulupäivä alkaa?
– Kyllä. Se on ihan lukujärjestystekninen asia. Tiedän, että monissa kouluissa päivä alkaa kello 8.15.
Tarvitaanko koko kaupunkia koskeva yleinen ohjeistus?
– Siitä me käymme varmasti rehtorikunnan kanssa keskustelua talven aikana. Itse ajattelisin, että yleistä julistusta ei tarvittaisi vaan tehtäisiin koulukohtaisia ratkaisuja. Siinä voitaisiin ottaa vanhempien näkemyksiä huomioon.
– Toisaalta kun asia on tullut esille ja Kalevakin on tekemässä juttua, kyllähän tämä on meille ihan riittävä kannanotto. Kyllä me joka tapauksessa käymme tämän asian läpi ja mietimme, mikä on järkevä marssijärjestys eteenpäin.
Murrosiässä unirytmi muuttuu
Vuorokausirytmi siirtyy nuoruusiässä 1–3 tuntia myöhäisemmäksi, eli suuri osa nuorista valvoo myöhempään illalla.
Tutkimuksissa on havaittu, että 9 tunnin yöunet ovat luonnollisen pituiset ja riittävät suurella osalla teini-ikäisiä, mutta on myös paljon sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat enemmän unta.
