EU:n uusin laajennus on lopulta pieni, mutta mukanaan se toi isoja ongelmia. Romanian ja Bulgarian jäsenyyden odotetaankin aiheuttavan epätavallisen paljon päänsärkyä Brysselissä.
Jo viime kesänä todettiin, että yli puolet maissa EU:n tukemista projekteista on valunut hiekkaan. Maissa osaamisen taso ja tiedon puute on kaukana tarvittavasta projektien onnistumiseksi.
Vielä suurempia ongelmia aiheuttaa korruptio, vajavainen oikeusturva ja entisten salaisten palvelujen soluttautuminen hallintoon. Korruption vastaisen Transparency Internationalin mukaan tilanne on pikemminkin pahentunut kuin parantunut. Jokainen bulgaari käyttää keskimäärin 80 euroa vuodessa voitelurahana, puolet keskikuukausipalkasta. Romaniassa saa esimerkiksi korkeakoulututkinnon 200-300 euron rasvauksella.
Esimerkiksi EU:n maataloustuesta pelätään muodostuvan arpapeliä, sillä Etelä- ja Itä-Romaniassa ei ole suoritettu maanmittausta eikä maakirjoja yleensä ole olemassa. Arpapelistä tulee mittava, sillä vuoteen 2013 EU:n maatalous- ja rakennetukia on luvassa Bulgariaan ja Romaniaan yhteensä peräti 50 miljardia euroa.
Molempien maiden verotusjärjestelmä on myös altis väärinkäytöksille. EU:n normeja ei vastaa enempää eläkejärjestelmä kuin terveydenhuolto, energiatalous, ympäristönsuojelu kuin yleinen turvallisuuskaan.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että EU-jäsenyys astuu näissä maissa voimaan liian aikaisin. Siitä kertonee myös, että jäsenyyteen Romaniaa ja Bulgariaa yritetään sovittaa erityismääräysten pitkällä ja suorastaan ainutlaatuiseksi luonnehditulla listalla.
Nyt tunnustetaan virheeksi, että jäsenyyksille sovittiin kiinteä, maiden uudistusprosessin edistymisestä riippumaton päivämäärä.
Joulukuun huippukokouksessa krapula näkyi. Päätettiin, ettei uusien hakijoitten jäsenyyttä enää sidota määrättyyn ajankohtaan, vaan loppupiste jää aina avoimeksi.