Helsinki Suomalainen media on muuttunut 50 vuodessa julkisesta palvelusta yksityiseksi liiketoiminnaksi, todetaan Turun kauppakorkeakoulun professorin Robert G. Picardin vetämässä tutkimuksessa.
Kaupungistuminen, teollistuminen ja sisäinen muuttoliike ovat vaikuttaneet erityisesti maakuntien lehtien rakenteeseen, ja muutokset ovat kasvattaneet kaupunkiradion tarvetta.
- Kun valtion rooli radio- ja televisiotarjonnassa pienentyi, alkoi kaupallisen televisio- ja radiolähetystoiminnan kehittyminen, arvioidaan tutkimuksessa.
Picardin vetämä tutkimushake kuuluu Suomen Akatemian mediakulttuurin tutkimusohjelmaan.
Jako neljään
Tutkimushanke muotoili myös median liiketaloudellisen historian jakamalla sen neljään aikakauteen vuosina 1950-2000.
Aluksi vallitsi painoviestinnän ja julkisen palvelun yleisradiotoiminnan aika 1950-57, sitten julkisen palvelun radio- ja televisiotoiminnan aika 1957-70, median kaupallistumisen aika 1970-85 ja lopuksi medialiiketoiminnan aika vuoteen 2000.
Mainonnan määrän kasvu tuki myös mediatarjonnan kasvua. Media kehittyi yhä tuottavammaksi ja kaupallisemmaksi, ja omistajat alkoivat nähdä median liikeyrityksinä ja toimia sen mukaisesti.
Picardin mukaan vakiintuneet mediat joutuivat sopeuttamaan toimintojaan uusiin rooleihin ja toimintoihin, joita syntyi uusien medioiden ja kilpailun kasvusta.
Nettiuutisiin vaihtelua
Picard kaipaa internetin nettiuutisiin enemmän vaihtelua ja erilaisuutta. Nykyisin ne tahtovat olla liian paljon vain samoja uutisia, joita saa jo lehdistä, radiosta tai tv:stä.
Nettiuutiset voisivat satsata hyvin esimerkiksi rajoitetun alueen tai pienen harrastajaryhmän aiheisiin.
- Esimerkiksi Turun seudulla asuvat ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita kaikista laivateollisuuteen liittyvistä uutisista, koska meillä on telakkamme. Urheilun puolelta vaikkapa käsipallo on sellainen urheilulaji, joka kiinnostaa kovasti ruotsinkielistä kansanosaa, hän vihjaisee.
Lehtien jutut
Tutkimuksessa vertailtiin myös juttujen aiheita ja juttutyyppejä eri lehdissä ja eri paikkakunnilla. Tällä haluttiin selvittää alueellisten ja valtakunnallisten medioiden sisällössä tapahtuneita muutoksia.
Tulosten mukaan vuoteen 1995 asti lehtien erot olivat suurehkot, mutta vuoteen 2000 tultaessa journalismi on yhdenmukaistunut. Samaan aikaan sisällöllinen moninaisuus on jopa kasvanut. Median kehitys on siten monimuotoisuuden kannalta ollut ristiriitaista.
Esimerkiksi ulkomaan uutisten osuus vuonna 2000 on puolet siitä, mitä se oli vuonna 1995, ja ympäristöjuttujen osuus on tasaisesti kasvanut.
Mediakulttuurin tutkimusohjelmassa on ollut mukana noin 50 tutkijaa eri yliopistoista ja korkeakouluista. Suomen Akatemia rahoitti ohjelmaa 2,5 miljoonalla eurolla vuosina 2000-2002.