Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasautuvat pienelle asukasjoukolle: kymmenen prosenttia oululaisista kerryttää 81 prosenttia kustannuksista, ja viisi prosenttia kerryttää 68 prosenttia kustannuksista, paljastaa Nordic Healthcare Groupin analyysi.
Kun kalleinta kymmentä prosenttia katsotaan tarkemmin, käy ilmi että heistä valtaosalla on asiakkuus sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Vain 38 prosenttia kalleimmista avainasiakkaista käyttää pelkkiä terveyspalveluita.
Kalleimmalle kymmenelle prosentille on lisäksi tyypillistä, että he käyttävät laajasti koko palvelujärjestelmää, kun muu 90 prosenttia väestöstä käyttää joko vain yhtä palvelukokonaisuutta tai ei palveluita lainkaan.
Kalleimmasta kymmenestä prosentista voidaan erottaa seuraavat alaryhmät: vanhuspalveluiden asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, päihde- ja mielenterveysasiakkaat, psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat, vammaispalveluiden asiakkaat ja kalliita somaattisia sairauksia sairastavat.
Uudenlaista koordinointia tarvitaan
Nordic Healthcare Groupin tutkimus toteaa, että nykyinen sektoreittain järjestetty palvelujärjestelmä palvelee hyvin sitä 90 prosenttia, joka on korkeintaan yhden palvelun asiakkaita, mutta vastaa huonosti kalliiden 10 prosentin tarpeisiin.
”Tämä avainasiakkaiden joukko on vaarassa jäädä koordinoimatta. He eivät saa sitä palvelua mitä tarvitsisivat, vaan hakevat epätarkoituksenmukaisesti apua sieltä täältä”, kuvaa terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä.
Tutkimus suosittaa, että kalliiden asiakkaiden palvelukokonaisuudelle nimettäisiin yksi vastuutaho, joka yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelisi yksilöllisesti tälle sopivan palvelukokonaisuuden.
Kalleimmat asiakkaat kuormittavat erityisesti kaupunginsairaalaa, somaattista erikoissairaanhoitoa ja mielenterveyspalveluita.
Nordic Healthcare Groupin tutkimus perustuu vuoden 2011 toteutuneisiin kustannuksiin kanta-Oulussa ja se on tehty Oulun kaupungin tilauksesta.