Monet jännittyneet sormet pujottavat tänäkin kesänä timantilla tai useammalla koristellun sormuksen mielitietyn nimettömään. Ikuisen rakkauden lisäksi timanttiin liittyy muitakin vertauskuvallisia arvoja, kuten puhtaus, voima, laatu ja loistokkuus. Nykykielessä vakuuttavaa persoonaa saatetaan kutsua myös timanttiseksi tyypiksi.
Kuuluisimmat timantit tunnetaan nimeltä. Lähes jokaiselle on jo lapsuudesta tuttu lautapelissä tavoiteltava Afrikan tähti. Tämä päärynän muotoinen, pituudeltaan lähes kuusisenttinen timantti tunnetaan myös nimellä Cullinan I.
Tuttu lienee myös timanteista kuuluisin eli Koh-I-Noor -valon vuori, joka oli löytyessään maailman suurin raakatimantti. Sen kulloisenkin omistajan sanottiin pystyvän hallitsemaan maailmaa. Suurin löydetty sininen timantti taas on nimeltään Hope eli toivo.
Timantti on eräs puhtaan hiilen esiintymismuodoista samalla tavoin kuin grafiitti tai noki. Se on rakenteeltaan kolmiulotteinen ja säännöllinen verkosto, jonka jokaisen kuution kulmissa on hiiliatomi.
Verkkorakenne on erittäin pysyvä ja jäykkä. Siksi "jalokivien kuningas" tunnetaan luonnon kovimpana materiaalina. Timantilla on myös paras lämmönjohtokyky. Toisaalta sille on ominaista erittäin vähäinen lämpölaajeneminen, eikä se hätkähdä useimmilla hapoilla tai emäksillä tehdystä käsittelystäkään.
Sen sijaan joutuessaan hapekkaassa ilmassa korkeaan lämpötilaan timantti voi palaa nokipalon tapaan. Timantin lumoavin ominaisuus lienee kuitenkin sen vertaansa vailla oleva valonheijastuskyky, joka saadaan esiin hionnalla.
Timantin väri voi vaihdella täysin kirkkaasta vaaleansiniseen tai johonkin sateenkaaren väreistä. Värin aiheuttavat pienet epäpuhtaudet rakenteessa. Hiven booriatomeja hiilen seassa saa aikaan sinertävän sävyn ja typpiatomit puolestaan kellertävän vivahteen. Luonnosta peräisin olevat värilliset timantit ovat harvinaisia ja arvokkaita.
Timantteja löytyy kahdesta vulkaanisesta kivityypistä, joista kimberliittiä löytyy myös Suomesta.
Monet timantit sisältävät mineraalisulkeumia, jotka saavat sen päivänvalossakin havaittavasti fluoresoimaan tai aiheuttavat jälkihehkumisena näkyvän fosforenssi-ilmiön samalla tavoin kuin kellonviisareissa valon sammuttamisen jälkeen.
Vihreitä timantteja syntyy, jos timantti on syntyessään altistunut säteilylle.
Jalokiviasiantuntijat ovat kehittäneet menetelmiä, joilla vähemmän kiinnostavista, luonnon ruskehtavista tai kellertävistä timanteista tehdään värikkäitä katseenvangitsijoita: vihreitä, kirkkaankeltaisia, sinisiä, purppuraisia ja punaisia.
Säteilytys-kuumennuskäsittelyllä aikaansaatu väri on yleensä pysyvä. Se voi kuitenkin muuttua, jos timantti altistuu myöhemmin korkealle kuumuudelle.
Luonnossa syntyneille timanteille vaihtoehdon tarjoavat synteettiset timantit. Myös ne ovat oikeita timantteja, ja valmistettu laboratoriossa korkeassa paineessa ja lämpötilassa.
Luonnon syntyolosuhteita jäljittelemällä valmistetut timantit ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niistä ole korukiviksi.
Ne sopivat kuitenkin erinomaisesti teollisuuskäyttöön, kuten leikkaus- tai poraustarkoituksiin.
