Kuin antaisi rokotuksen kuolleelle. Tai kuin tarjoaisi virkistävää teetä kylmettyneelle. Tällaisia eri ilmaisuja käytettiin kuvaamaan Luxemburgin sunnuntain kansanäänestyksen tulosta EU:n perustuslaista.
Kun sekä Ranska että Hollanti touko-kesäkuun vaihteessa peräjälkeen torjuivat perustuslain kansanäänestyksissä, koko eurooppalainen suurhanke tuli isketyksi henkihieveriin. Juuri paremmalta perustuslain kohtalo ei näyttänyt juhannuksen alla pidetyn EU-huippukokouksen jälkeenkään, kun unionin johtajat näyttivät tapahtuneen edessä lähinnä neuvottomilta.
Nyt luxemburgilaiset sanoivat perustuslaille kyllä, ja jo kuolleeksi arvioitu sopimus osoittaa jonkinlaisia elonmerkkejä. Vaikka kyseessä oli EU:n pienimpiin jäseniin kuuluvan maan kanta, olivat suurherttuakunnan asukkaat paljon vartijana koko unionia ajatellen. Jos he olisivat sanoneet perustuslaille ei, olisi sopimus nykymuodossa ehkä tullut lopullisesti kuopatuksi. Kun kanta oli kyllä, perustuslaki sai ainakin jonkin verran lisää elinaikaa.
Merkillepantavaa koko EU:ta ajatellen on, että 25 jäsenmaan enemmistö, 13 maata, on perustuslain nyt hyväksynyt. Se ei vielä hanketta pelasta, sillä voimaantullakseen kaikkien maiden on sanottava kyllä. Psykologista merkitystä asialla voi olla. Perustuslaki sai hitusen uutta uskottavuutta.
Perustuslain pelastus vaikuttaa silti työläältä. Vielä kantaa ottamattomissa jäsenmaissa päätöksentekoa parlamenteissa on lykätty tai suunniteltuja kansanäänestyksiä on siirretty tuonnemmaksi. Melkoinen muiden maiden työntöapu ja EU-myönteisyyden kasvu tarvittaisiin esimerkiksi siihen, että perustuslaki menisi läpi Britanniassa. Siellä kansanäänestys on lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen.
Suurin kysymysmerkki tässä vaiheessa on se, miten Hollannin ja Ranskan äänestysten aiheuttama este raivataan tieltä. Paljon muita vaihtoehtoja EU:lla tuskin on kuin että perustuslaki viedään näissä maissa uusiin äänestyksiin - jos muu Eurooppa on ensin sopimuksen tueksi saatu ja tilanne arvioitu suotuisaksi. Tätä temppua on EU:ssa käytetty ennenkin.
Kahden kielteisen äänestystuloksen jälkeen perustuslakiin vaadittiin muutoksia, jotka tekisivät sen helpommin nieltäväksi. Tämä vaihtoehto on kuitenkin hankala, koska osa maista on perustuslain nykymuodossa hyväksynyt. Hyväksymiskierrosta tuskin aloitetaan uudestaan alusta. Siksi odota ja katso -vaihe jatkuu.
paakirjoitus@kaleva.fi