Pääkirjoitus

Pieni askel oikeusvaltion tueksi – Suomen EU:ssa ajama malli on kevytversio toivotusta, mutta sillä voidaan lähteä liikkeelle

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen kuuluu perustellusti Suomen EU-puheenjohtajuuden päätavoitteisiin.

Pääministeri Antti Rinne ja Unkarin pääministeri Viktor Orban pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden Unkarissa 30. syyskuuta.
Pääministeri Antti Rinne ja Unkarin pääministeri Viktor Orban pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden Unkarissa 30. syyskuuta.
Kuva: Szilard Koszticsak

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen kuuluu perustellusti Suomen EU-puheenjohtajuuden päätavoitteisiin.

Suomen ajama korjausmalli ei kerralla korjaa asioiden tilaa. Pieniäkin askelia kannattaa kuitenkin ottaa.

Suomen ja Unkarin pääministerien tapaamisen tunnelmaa on tuskin koskaan aiemmin kuvattu sanalla jännitteinen. Kielisukulaisuus on tuonut maiden suhteeseen erityisen lähentävän säikeen.

Maanantaina Budapestissa tilanne oli uusi. Pääministerien Antti Rinteen (sd.) ja Viktor Orbánin tapaaminen oli kolea. Syynä oli se, että Suomi on EU:n puheenjohtajana nostanut esiin oikeusvaltion ongelmat Unkarissa.

Orbán luonnollisesti kieltää ongelmat, mutta tosiasiassa Unkarin demokratian häiriötila on ilmeinen ja vakava.

Siihen nähden Orbán ilmoitti maanantaina yllättäen, ettei Unkari vastusta Suomen ajamaa mallia, jossa EU-rahoitus sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Kannatuksesta ei voi puhua, sillä Orbán kutsui aloitetta turhaksi. Hänen mukaansa jäsenmaan toiminnan ja budjetin välillä on jo yhteys.

Joka tapauksessa Suomi, Rinne ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) näyttävän saaneen pienen voiton väännössä, jossa yritetään puolustaa keskeistä EU:n perusarvoa. Jyrkkää uutta toimintalinjaa ei silti näytä olevan tulossa.

Tulossa on tietojen mukaan malli, jossa jäsenmaita voitaisiin rangaista tukirahojen väärinkäytöstä ja korruptiosta. Rinne itse kertoi Helsingin Sanomien mukaan, ettei malli laajemmin puutu oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen. Sille ei EU:sta löytynyt riittävästi tukea.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvioi tiistaina, että aikaan saatu sopu on kaukana komission aiemmasta esityksestä ja parlamentin kannasta. Hän huomautti, että komission ja parlamentin hyväksymien esitysten mukaan jäsenmaan EU-rahoitus pitäisi voida tulevaisuudessa katkaista, jos oikeusvaltioperiaatteita ei noudateta.

Sarvamaan kritiikille on perusteensa. Olisi silti ollut yllätys, jos Suomi olisi parissa kuukaudessa pystynyt viemään läpi muutoksen, josta EU:ssa on kamppailtu jo vuosia.

EU:n perusarvojen kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua käytännössä vain jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä. Se ei ole mahdollista, sillä Puola ja Unkari eivät anna tällaisille toimille tukea.

Hallitus on aivan oikealla asialla, syntyy Suomen ponnisteluista sitten tuloksia tai enemmänkin puhetta. Suomi puuttuu nyt kehitykseen, jota monet puheenjohtajat ovat katsoneet läpi sormien.

Onneksi EU:ssa on vähitellen havahduttu siihen, että sen perusarvoja todella pitää puolustaa. Oikeusvaltioperiaatteen kohdalla on kyse koko unionin uskottavuudesta. Ilman sitä ei voi puhua EU:sta vakauden ja vapauden takaajana.

Näyttöinä havahtumisesta voi pitää esimerkiksi sitä, että parlamentin oikeusvaliokunta tyrmäsi Romanian ja Unkarin komissaariehdokkaat jo ennen varsinaista kuulemista. Romanian ehdokas oli sotkeutunut vaalirahaepäselvyyksiin, ja Unkarin ehdokas oli entinen oikeusministeri ja siinä työssä auttanut Orbánia maan oikeuslaitoksen rampauttamisessa. Ei jatkoon -päätös oli ainoa oikea.