Närstan kaupunginosa kilometrin päässä Haaparannan keskustasta on tyypillistä ruotsalaista omakotialuetta sievine, hyvin hoidettuine pihoineen. Täällä asuu paljon lapsiperheitä, koulu ja päiväkoti kuuluvat palveluvarustukseen.
Heinäkuun alussa Piponsvägenille Närstaan muuttanut Kimmo Lehminiemen ja Marja Snabb-Lehminiemen perhe on silminnähden tyytyväinen uuteen asuinpaikkaansa. Alueella kirmaa paljon lapsia, ruotsin ja suomen kieli sekoittuvat vaivattomasti toisiinsa. Kohta kaksivuotiaalle Ida-Maijalle on jo tarttunut monta ruotsin sanaa käyttökieleen.
"Yksi iso plussa asuinpaikan valinnassa olikin se, että Ida-Maija oppii luontevasti kaksi kieltä", Kimmo ja Marja perustelevat.
Tornion Juhannussaaressa kerrostaloasunnossa asunut perhe etsi omakotitaloa sekä Torniosta että Haaparannalta, mutta Torniosta ei löytynyt sopivaa vaihtoehtoa, vaikka etsinnöissä turvauduttiin asuntovälitykseen ja postilaatikkokyselyihin.
"Katselimme kolmisen kymmentä asuntoa, joista vajaa kymmenen oli Torniosta. Haaparannalla oli selvästi laajempi valikoima ja hintaero Haaparannan hyväksi oli hämmästyttävä, vaikka olimmekin tienneet jo vuosia, että täällä on halvemmat hinnat."
Pariskunnan ostama kaksikerroksinen rinnetalo on rakennettu 1976 ja siinä on reilu 200 neliötä. Putaalla katsastamassa käydystä vajaan 90 neliön rintamamiestalosta olisi joutunut maksamaan hieman enemmän.
"Ero tuntui todella hurjalta", Kimmo päivittelee. Kimmo ja Marja ovat laskeneet, että he elävät 20 vuotta Tornion ja Haaparannan omakotitalojen välisellä hintaerolla.
Asumiskustannukset ovat sinänsä suurin piirtein samaa tasoa Haaparannalla ja Torniossa. Asunnon lisäksi auton hankinta tulee Ruotsissa halvemmaksi. Pariskunnalla on Suomesta ostettu auto, mutta se myydään.
Mutkaton muutto
Muuttoa Suomesta Ruotsiin Kimmo ja Marja kuvailevat mutkattomaksi. Kynnys oli matala, sillä Marja on työskennellyt Ruotsissa ja hänen sukulaisensa asuvat myös täällä. "Asiasta selvisi yllättävän pienellä paperityöllä. Maastamuuttoilmoitus ja siitä se lähti."
He kiittelevät asiantuntevaa paikallista kiinteistövälittäjää, joka hoiti kauppaan liittyvän paperisodan. Kaupanteko tuntui turvalliselta, sillä kohde käytiin läpi käytännössä ja paperilla pikkutarkasti. Kiinteistövälittäjän kaavakepakettiin kuului myös lomake, jossa selviteltiin esimerkiksi se, onko ostajalla varaa juuri tähän taloon. Asuntolaina otettiin kuitenkin Suomesta.
Kimmon ja Marjan mukaan kaupasta selviää pitkälle suomen kielellä, mutta esimerkiksi liittymien ja vakuutusten tekemisessä tarvitaan jo ruotsia. Sekään ei ollut ongelma, sillä molemmilta ruotsi sujuu.
Jotkut ystävät ovat päivitelleet pariskunnan muuttamista länsirajan taakse, mutta Kimmolle ja Marjalle muutto ei ollut minkäänlainen ongelma. He ovat eläneet elämää rajan yli päivittäin jo aikaisemmin.
"Meille ei ole edes tullut tunnetta, että asuisimme Ruotsissa. Täällä asuu paljon ystäviä. Kymmenen torniolaista opettajaakin asuu Haaparannalla", Tornion Kokkokankaan koulussa opettajana toimiva Kimmo kertoo.
Provinssin yhteistyö on niitannut naapurikuntia yhä lähemmäksi toisiaan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että Juhannussaaressa päivähoidossa ollut Ida-Maija sai pitää tutun hoitopaikkansa. Nyt kotona oleva Marja menee taas syksyllä töihin.
Kansalaisuuden vaihtaminen ei myöskään ole tullut suomalaisille villaägareille mieleenkään. "Me olemme ja pysymme suomalaisina."
Mutta pysyvää asuinsijaa he rakentavat Haaparannalle: sauna- ja pesuhuoneremontti on jo menossa, takan tilalle on suunnitteilla leivinuuni.