Sotien jälkeen rakennetuilla pienillä vesivoimaloilla on yhä merkitystä sähköntuotannolle. Esimerkiksi Fortumilla vesivoima edustaa vajaata kolmasosaa tuotannosta ja pienelläkin laitoksella on paikallisesti merkityksensä verkoston toimivuudessa ja vakaudessa.
"Valtaosa vesivoimalaitoksista rakennettiin sotien jälkeen 1950-ja 60-luvuilla ", kertoi aluepäällikkö Jouko Maaranta Fortumista.
Nyt vesivoiman rakentamismahdollisuudet ovat jo hyvin rajalliset. Suuret kokonaisuudet on rakennettu ja pääosa vapaista koskista on suojeltu lailla. "Jäljellä olevat rakentamismahdollisuudet ovat muutamien megawattien kokoluokkaa. Onko se kannattavaa vai ei, on oma lukunsa."
Suurin osa sähköstä tulee ydinvoimaloista ja niiden lisäksi lämpö- ja vesivoimalaitoksista. Vesivoiman tuotannossa vuodet ovat erilaisia ja kuivina vuosina vesivoiman osuus on pienempi. "Nyt on etelässä ollut paljon vettä, kun taas pohjoisessa esimerkiksi Kemijoen vesistöissä pikemminkin kuivaa."
Fortumilla pieniä vesivoimaloita on parisenkymmentä eri puolilla Suomea; eniten Lounais-Suomessa. Koillismaalla niitä on muun muassa Kuusamossa Kuusinkijoen Myllykoskella sekä Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Pienten vesivoimaloiden teho on yleensä muutamia megawatteja, kun keskikokoiseksi luokitellulla voimalalla se on muutamia kymmeniä megawatteja.
Haitat helpommin hallittavissa
Maarannan mukaan mukaan ei voi yksiselitteisesti ottaa kantaa siihen, mikä on pienten vesivoimaloiden merkitys. "Jokainen voimalaitos on oma lukunsa. Pienen laitosten kokonaistuotannolla on oma osuutensa sähköntuotannossa.
Paikallisesti niillä on oma merkityksensä jakeluverkon kannalta; sen toimivuuteen ja vakauteen. Pienelle jakeluyhtiölle pienikin laitos voi olla suuri."
Jos pieniä vesivoimaloita ei olisi, olisi niiden tuottama sähkö korvattava jollain muulla tavalla. "Tehtäisiinkö se polttamalla fossiilisia polttoaineita, mikä aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Myös vesivoimalla on omat haittansa kuten kaikella voimatuotannolla, mutta toisaalta haitat ovat helpommin hallittavissa verrattuna ilmastonmuutoksia aiheuttavaan tuotantoon."
Myllykosken voimalassa viime viikolla sattuneen häiriön vuoksi joella kuoli kalanpoikasia, kun yläjuoksu kuivui. Kuuluisan taimenjoen kalastajat ovat vaatineet voimalan lakkauttamista, koska sillä pienenä yksikkönä ei heidän mielestään ole enää merkitystä.
Voimalaitoksen poistaminen käytöstä ei ole Maarannan mukaan niin yksinkertaista kuin kuvitellaan. "Jos laitos puretaan, joudutaan käymään samanlainen prosessi kuin sitä rakennettaessa. Purkuja ei tämän vuoksi ole juuri tehtykään eikä Fortumilla ole yhtään voimalaa poistettu käytöstä."
Käyttöhäiriöitä esiintyy välillä
Viime viikolla Myllykosken voimalaitoksen portit menivät kiinni ukkosen aiheuttaman käyttöhäiriön vuoksi, jolloin joen virtaama oli nollassa normaalia pitempään.
"Pieniä käyttöhäiriöitä tapahtuu toisinaan. Olemme pyrkineet siihen, että virtaama ei olisi koskaan poikki yli kahta tuntia. Inhimillisten seikkojen ja ukkoshäiriöiden vuoksi se oli nyt poikki kuusi tuntia, mikä on mielestäni luvattoman kauan. "
Virtaus oli normaali heti kun häiriö saatiin korjattua. "Valitettavasti poikastuotannon menetystä tapahtui jonkun verran. Asiasta on keskusteltu paljon ja tullaan varmaan jatkossakin keskustelemaan."
Maarannan mielestä Myllykosken voimalan valitettavien tapahtumien estämiseksi tulee laitoksen toimintaa parantaa. Näin voidaan päästä tilanteeseen, jossa sähköntuotanto ja kalastus voivat entistä paremmin elää sopusoinnussa, Maaranta arvioi tilannetta Myllykoskella.