Posio
Kirintövaaran päälle kiemurtelee sileämpi tie kevyenliikenteen kaistoineen kuin kunnan keskustaan. Vuosikymmen sitten nousukauden hurahduksessa tunturikeskukseen rakennetuilla väylillä peltikolarin ajaminen on kuitenkin yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. Viimeisen päälle rakennettu kunnallistekniikka odottaa edelleen käyttäjäänsä, sillä pienten tunturikeskusten kaavatontit eivät kelpaa suurille ostajajoukoille edes pilkkahinnalla.
Posion kunta on yrittänyt saada tonttikauppaan vauhtia vuosittaisella tempauksella, myymällä aina muutaman rakennuspaikan huutokaupassa nimellisellä hinnalla. Markkinakaupastakaan ei ole löytynyt juuri apua.
Kunnan rakennustarkastaja Eero Ahola kertoo, että tänä vuonna tunturiin nousee kymmenkunta uutta loma-asuntoa, jolloin niitä on valmiina 20-30.
Kirintövaaran rinteillä myytävää riittää, sillä kunnallistekniikalla varustettuja tontteja kaavoitettiin yli sata kappaletta.
"Huutokaupassa ei ole yritettykään tehdä rahaa, sillä tontin hintaan on sisältynyt vesi ja viemäriliittymä, jonka arvo on noin 1 700 euroa", Ahola sanoi.
Ruka ja Syöte
liian lähellä
Kunnansihteeri Pentti Määttä sanoo, että mökkitonttien myynnissä hinnalla ei ole enää ollut mitään tekemistä, sillä ne ovat niin edullisia.
Parina kesänä julkisuutta tuonut televisiosarja Suuri seikkailu on piristänyt matkailua, mutta tunturikeskuksen tonttikauppaan kiinnostuksen kasvu ei ole liioin heijastunut.
"Kirintövaara on liian lähellä Rukaa ja Syötettä. Rakentaminen kiinnostaa sellaisia, jotka eivät halua ruuhkaan", Määttä arvioi.
Kunnallistekniikan lisäksi Kirintövaaran hotelliin ja muihin palveluihin on investoitu rutkasti rahaa, yli kolme miljoonaa euroa. Pääosa oli kuitenkin valtion varoja, sillä kunnan osuus jäi avustusten jälkeen noin 500 000 euroon.
Pienillä keskuksilla
samat murheet
Posion kunta ei ole yksin murheineen, sillä vastaava ilmiö on koettu kaikissa pienissä tunturikeskuksissa.
Ne uhkaavat jäädä sivuraiteelle noidankehän vuoksi: palveluita ei ole ole mökkien vähäisyyden vuoksi ja tonttikauppaa vastaavasti jarruttaa tuntureiden hiljaiselo.
Laatumaan myyntipäällikkö Jorma Siira Oulusta kertoo, että kaavatonttien kauppa on pysynyt yhtä hiljaisena vuodet myös Taivalvaaralla ja Paljakassa.
Rukalla Metsähallituksella ei ole myynnissä yksittäisiä tontteja, mutta hinnakkaat osakkeet menevät ydinalueelta kaupaksi.
Siiran mukaan Rukalla on mökkirakentamisellekin patoutunutta kysyntää. Sitä päästään purkamaan kun niin sanottu Maston kaava valmistuu. Kaava on varattu luksusloma-asunnoille, Rukatunturin huipulle.
Syötteelläkään mökkitonttien kauppa ei ole alkusysäyksen jälkeen enää jatkunut yhtä vilkkaana. Siiran mukaan kolmisenkymmentä varausta toteutuu. Kaavatonteista ei tule pulaa, sillä rakennuspaikkoja on reilut sata.
"En osaa sanoa miten pienempien hiihtokeskusten mökkitonttien myyntiä voitaisiin lisätä. Niiden pitäisi löytyy omat vahvuutensa ja kohderyhmänsä", Siira sanoi.
Korkein aika
unohtaa kuntarajat
Kuusamolainen kiinteistövälittäjä Seppo Riekki arvioi, että hiljaisempien hiihtokeskusten loma-rakentamista ei saada liikkeelle, ellei uskalleta lähteä liittoutumaan yhteen yli kuntarajojen.
Hänen mielestään markkinoinnissa esimerkiksi Koillismaalla olisi liityttävä samaan rintamaan.
Suurten hiihtokeskusten kautta löytyisi vetovoimaa pienemmillekin.
Lomatonttien myynnin tehostamisessa kuntien kannattaisi käyttää ostopalveluita ja siirtää kauppa ammattilaisten hoidettavaksi.
Rukalla loma-asuntojen ja tonttien kauppa käy Riekin mukaan tasaiseen tahtiin. Kaavatontteja on lähialueellakin, parin kilometrin päässä ydinalueesta useita kymmeniä.
"Kauppa käy lähinnä ydinalueella. Loma-asuntoja vaihdetaan isompaan ja pienempään, perheiden elämän tilanteen muuttuessa", Riekki kertoi.