Oulu
Suomi on jälleen todettu kalliiksi maaksi, itse asiassa euroalueen kalleimmaksi, tällä kertaa irlantilaisessa selvityksessä. Koko EU:n mittakaavassa Suomen ohella kalliimpia maita ovat euron ulkopuolelle jääneet Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia.
Suomen kalleuden takaa löytyy monta selittäjää, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Ville Aalto-Setälä sanoo. Varsinaista faktaa asiasta ei Aalto-Setälän mukaan tässä vaiheessa tosin vielä ole, mutta "valistuneita arvauksia" riittää. Kuluttajatutkimuskeskus ryhtyy ensi syksynä selvittämään tarkemmin syitä Suomen korkeaan hintatasoon.
"Valistuneista arvauksista" parhaimpina Aalto-Setälä pitää palkka- ja välillistä verotusta, pientä eristynyttä markkina-aluetta ja siitä seuraavaa vähäistä kilpailua sekä maan laajuutta, joka aiheuttaa vääjäämättä esimerkiksi Keski-Eurooppaa korkeampia kuljetuskustannuksia. Ne siirretään tuotteiden hintoihin.
"Voisi sanoa että Suomi on Euroopassa kuin Ahvenanmaa Suomessa. Markkinat ovat pienet ja esimerkiksi kaupat eivät siksi pääse samaan kustannustehokkuuteen kuin useimmissa muissa maissa."
Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta näkee asian samoin. Hän toteaa kilpailun puutteen pitävän kaupan omat katteet korkeina. Palvelujen korkeita hintoja selittää osin myös se, että Suomessa palvelusektorin palkkataso on kohtuullinen, vaikka palkkatasossa yleisesti ei ole hurraamista.
"Meillä ei ole poljettuja palkkoja siinä missä muualla palveluja usein tuotetaan siirtolaistyövoimalla ja palvelualat ovat yleisestikin matalapalkkaisia", Suoniemi sanoo.
Kaikkea ei voi saada
Kaiken kattava hyvinvoinnin vaaliminen, osana sitä solidaarinen palkkapolitiikka ja sosiaaliset tulonsiirrot, eivät ole siunaus hintatasolle. Ville Aalto-Setälän mukaan on selvää, että pienet tuloerot nostavat hintatasoa. Kauppojen ja palvelujen tuottajien ei tarvitse pohtia hinnoittelussaan todella matalapalkkaisten ostovoimaa.
"Puheet siitä, että Suomessa oltaisiin kovasti eriarvoisia tuloeroilla mitattuna, eivät pidä paikkansa. Vastaavasti meidän järjestelmällämme saadaan tasa-arvoa. Jos turvaverkkoa heikennettäisiin, hintataso laskisi ehkä hieman. Suomen korkean hintatason voidaan itse asiassa sanoa mahdollistavan sen, että voidaan asua Suomessa", Aalto-Setälä muotoilee ja korostaa, että kaikkea ei voi saada yhtä aikaa.
Hintaero kutistuu
Aalto-Setälä arvelee, että Suomi tulee aina pysymään Euroopan mittakaavassa kalliina. Kustannuserojen hän uskoo kuitenkin pienenevän Suomen eduksi.
"Toivon ja uskon, että integraatio vaikuttaa hintatasoon alentavasti. Ei se silti eroja kokonaan tule poistamaan."
Kuluttajien valinnoilla on keskeinen rooli kustannustason kehityksessä. Jos kuluttajat ottavat omakseen Suomeen parhaillaan maihinnousua tekevät ulkomaiset kauppaketjut, voi sillä olla hintoja alentava vaikutus.
"Kyse on siitä mitä halutaan. Jos ollaan valmiita ostamaan vaikkapa ulkomaista ruokaa ulkomaisesta kauppaketjusta, se lisää kilpailua ja laskee hintoja. Ellei, vaikutusta hintatasoon ei ole."
Euron käyttöönoton jälkeen hintavertailujen teko euroalueen maiden välillä on helpottunut. Kaikki eivät pidä suoraa vertailua Suomen kannalta oikeudenmukaisena. Aalto-Setälän mielestä hintavertailu on lahjomaton. Elintasovertailussa, jossa mukaan otetaan myös kansalaisten saamat palkat, Suomen asema huononee edelleen. Elintasovertailun ongelmana Aalto-Setälä pitää kuitenkin sitä, ettei niissä huomioida verorahoilla maksettavia julkisen sektorin tuottamia palveluja, kuten päivähoitoa ja vanhushuoltoa.
